Katselmus vuoteen 2012

Voi Ninnu, armaani, minkä teit! Enhän ole jo valmiiksi riehaantunut vallan päivittelemään blogiani niin ulkoasun kuin merkintöjenkin puolesta, ja menit sitten yllyttämään minua pohdiskeluun keskellä yötä (nyt oikolukiessani tosin jo aamua) koskien viime vuoden cosplay-satoa. Toisaalta tämähän olisi pitänyt tehdä jo vuodenvaihteessa, mutta no, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sitä paitsi minun blogini, ähäs!

Mitä hahmoja cosplayasit vuonna 2012?

Klikkaamalla suuremmaksi.

Kuvissa vasemmalta oikealle:

Mercedes – Odin Sphere @ Desucon Frostbite + Ropecon

Catherine – Catherine @ Desucon + Tracon

April May – Phoenix Wright: Ace Attorney @ Desucon

Peukaloliisa – Peukaloliisa @ Animecon

Will Vandom – W.i.t.c.h. @ Tracon

Ellen – Folklore @ ei käytetty conissa (cosplay-haasteen tuotos)

Minua ei yhtään huvita Desuconin infotiskiin kohdistuva panorama.

Mikä asuistasi oli mielestäsi hienoin?

Öm jaa. Varmaankin Mercedes. Siihen taisi ehkä mennä eniten aikaa ja päänvaivaa kaavoituksessa ja siipien rakenteissa. Samaten peruukin kanssa sain hetken taistella, jotta letit asettuisivat loogiseen kohtaan korvien eteen ja tukevasti. Se oli kaikista viime vuoden puvuistani oivaltavin ja koin saaneeni siitä lähelle referenssien mukaisen. Ja mielestäni hahmo sopi minulle.

En nyt ihan voi sanoa, että puku kuitenkaan oli sieltä mukavimmasta päästä. Siipien kanssa oli hankala kulkea ja tiukoista kengistä onnistuin saamaan jonkun pysyvänlaatuisen hermovian varpaaseen, se on tuntunut tähänkin päivään saakka puutuneelta aika ajoin. Mutta on hellittänyt nyt onneksi pikkuhiljaa.

Kuva © Lefrin

Mikä asuista oli mukavin päällä?

No vähän menin jo sanomaan mikä se ei ainakaan ollut. Taistelin kahden puvun välillä ja luulen, että Peukaloliisa asettuu taaemmas painavan peruukkinsa kanssa ja antaa Willin viedä tämän pystin. Syy siihen miksei voitto ollut yksinkertaisen selkeä, johtui Willin housuista. Housut olivat yhden koon liian pienet valmisfarkut, joissa oli sen puoleen liian lyhyt haarakoukku. Jatkuvasti oli sellainen olo, että kiva juttu, saavat muut katsella kahta erillistä pakaraa kivan setin sijaan. Pahoittelen tästä epämiellyttävästä näystä, jos sen jouduitte todistamaan. Ai niin, olipa toinenkin seikka. Koittaa ehkä järkyttävä juonipaljastus, mutta en käyttänyt minkäänlaisia rintaliivejä paitani alla. Tämä johtui siitä, että Will on 14-vuotias esiteini, jolla hädin tuskin on mitään miehustan seudulla, ja minulla nyt sattuu olemaan varustusta hiukan enemmän. Minulla ei ollut binderiä käytössä tuolloin, enkä ideaalisiteistä välitä ollenkaan vyötärölle valumisen vuoksi, joten oli pakko yrittää purra hammasta ja mennä puolikommandona, sekin kun jo auttoi koko-ongelmaa. (En todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka tempaisevat kotiin tullessaan rintaliivit kuuseen. Minä pidän niistä. ♥)

Äh, menisikö se Peukaloliisa nyt kuitenkin tuon kaiken vinetyksen edelle? En tiedä. :D Ehkä se Will nyt silti pitää paalupaikkansa, pelkkiä arkivaatteita kun siinä nyt oli käytössä.

Heeeeehehehehe feat. Kizzy
Kuva © Maiju

Yhtään lavakokemuksia?

Kisaamismielessä ei, mutta Elinaa esiintyessä assaroin Desuconissa ja pariin kertaan tuomarina lavalla käyskentelin Desucon Frostbitessa sekä CosplayGaalassa.

Tämä on se assarointitapaus.
Kuva © Kimmy

Ryhmäkuvia!!

No kuulkaas, minä en usein satu samoihin kuviin enemmän kuin yhden ihmisen kanssa! Ette nyt siis ihan oikeita ryhmäkuvia saa kuin ehkä yhden, mutta anti mennä!

Seurustelu on vakavaa liiketoimintaa kera alksndran ja Elinan.
Kuva © Maiju

Elina heiluttaa kopteria, Kizzy pitelee sontsaa ja ihailee näkyä kanssani.
Kuva © Timo Virtanen

Sekalainen kööri. Punainen takaraivo vasemmalla on allekirjoittaneen.
Kuva © Lefrin

Tulevaisuuden suunnitelmia

Aa, apua. No tulossa pitäisi olla tuomarihommia, varmaan muutakin coneissa työskentelyä! Kesällä olisi tarkoitus kisata taas pitkästä aikaa ja syksyllä olisin opetushommissa Cosplay Bootcampilla.

Muutama puku olisi myös tiedossa. Yritän kovasti Desuconiin tehdä kaksi jo kauan odotuslistalla ollutta hahmoa, joista molemmat olen aloittanut noin parisen vuotta sitten, mutta joita en koskaan saanut tehtyä valmiiksi asti. Toivotaan, ettei jää yritykseksi tällä kertaa!

Kingdom Hearts II:n Oletten korut tuli tehtyä joskus kauan, kauan sitten.

Persona 4:n Naoton lätsä, kengät, lasit ja peruukki ovat myös olleet itse puvun
valmistumista odottamassa jo muutaman tovin.
Ai kato oho, sama pose.

Lisäksi Traconiin kisapuvuksi olen tekemässä ehkä jotain hienointa ikinä, mutta asd kun en uskalla oikeasti paljastaa sitä vielä tässä vaiheessa. Aikuisten oikeasti ei ole kyse siitä, etten haluaisi kenenkään muun cossaavan samaa hahmoa (koska kaikella logiikalla jos kyse olisi se, varmaan laukoisin heti puvun kaikelle kansalle. Melko usein tulee sellaisia reaktioita, että: ”Ai se tekeekin sen hahmon, en minä sitten kehtaa...”), vaan ihan vain sen takia, että inhoan kailottaa pukuja, jotka sitten kaatuvatkin jossain välissä. Itselleen tulee tuplasti toimettomampi ja epäonnistuneempi olo, jos siitä tiedetään ulkoisestikin. :'>

Muita tulevaisuuden suunnitelmia minulla ei pukujen kannalta toistaiseksi ole ja olenkin kieltäytynyt tekemästä lupauksia ennen kuin saan kisapukuni tehtyä.

Paitsi että haluaisin aika tosi paljon tehdä pari hahmoa Dangan Ronpasta. Mitään en lupaa! Haaveilen! Joskus!

Wahuu!

CRACK 2

Kevät on taas täällä ja sen myötä koin, että olisi taas aika vaihtaa blogin ulkoasua. Olin muutenkin jo niin kyllästynyt katsomaan edellistä ulkoasua ja erityisesti banneria, että kevät oli itsessään jo täysin validi tekosyy. En hirveästi pitänyt loppupeleissä edellisestä ulkoasusta. Olin ajatellut muuttaa ulkoasua vasta kesällä kun minulla on uusi puku taas kasassa, mutta pyh. Mennään viime vuonna tekemälläni Peukaloliisalla. Kuvan tuolloin napsaisi Kizzy.

Olen ehkä aivan liian innoissani keväästä. Pidän kaikista vuodenajoista kovasti, mutta kun kylmää ja pimeyttä on jatkunut niin kauan, ei energiaa ja positiivisuutta riitä mihinkään. Kaikki mehut menee pelkästään siinä, että yrittää päästä sängystä ylös pimeään aamuun, olla koulussa valoisan ajan ja takaisin kotiin kun on taas pimeää. Kirkas lumi ja kirpakka pakkanen piristää puoliväliin saakka, mutta loppupuolella on jo henkisesti ja fyysisesti lopussa. Kevät on tuonut mukanaan minulle niin paljon uutta energiaa ja pakottavia tarpeita uudistaa itseään. En lannistu ja vaivu alakuloon ollenkaan helposti talven loputtua. Sitä jaksaa paremmin olla tukena ystäville, joilla on vaikeaa, ja ennen kaikkea kestää helpommin itseään. Kaikki on myös paljon hauskempaa kuin ehkä olisi soveliasta.

Tästä aasinsiltana seuraavaan. Tein joskus 2010 kesällä postauksen siitä, miten kameran edessä ollaan, millainen posettaja itse olen ja miten yleensä photoshoot-tilanteissa käyttäydyn. Löysin tuon merkinnän taas tänään ja saatoin nauraa jälleen vatsani kipeäksi. Ja koska itsensä nolaaminen ja itselleen nauraminen aika ajoin on terveellistä ja kehittävää, päätin siis tehdä vastaavanlaisen kuvaspämmin derppailua tämän aikavälin coneista/cosseista/muista. Kaikkia tapauksia en kuitenkaan laita, vain niitä painavimpia. Lupa on tälläkin kertaa nauraa.

Kuvakrediitit etukäteen:

Aidu

Kizzy

Kimmy

Lefrin

Wepi

Maiju

Persona 3: Mitsuru

Derp hurp hörp.

D:
Kuvassa myös Maiju.

D':
Seuraan liittyi Kangaskasa.

Maiju myötähäpeää.

Minä en edes.

Peukaloliisa

Peruukki painaaaa-

LaadidaadaalaaKSHDFKJSDHGJKHAJGH

IHANAA OOOH feat. Kizzy

Odin Sphere: Mercedes

Öääärgh.
Vasemmalla Esa.

Edörr?

Nuut.

IHANA SOMELAINE MUIJA UH.

D:

Ella, mitä teet.

Sovitaanko treffit?

W.i.t.c.h.: Will

Will ei arvosta Mattin helliä rakkausbiisejä.

Ei niin kertakaikkiaan.

Ace Attorney: April May

Bad hair day.

Dat ass feat. fuuuuu

Aurinkoista kevättä!

EDIT// Ai niin, ja koska Elinan koostama video on sisällöltään niin tätä, laitan senkin vielä tähän loppuun. Herpan derpan!

Haaste 11

Kappas kepposta, Fukka meni ja tagasi minut tekemään haasteen.

Haaste

Säännöt

1. Kerro 11 asiaa itsestäsi

2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen

3. Keksi 11 uutta kysymystä

4. Haasta 11 uutta bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro kenet haastoit

1. No hitsi, jotain mitä en olisi blogissani aiemmin maininnut. No, minulla on tällä hetkellä (neon!) oranssi tukka.

2. Piirrän commissioneja. Malliksi alle tänä vuonna tekemäni tuotos. Mainostus ei toki paista.

Commissionin pyysi billini80 Tumblrin kautta.
Kuvassa hänen omat hahmonsa Gabriel (vas.) ja Bobby (oik.)

3. Teen myös käsityönä commissioneja.

Kassi ja pussukka tehty EMO-peittoväreillä ja foliopainatuksella.

4. Pelaan tällä hetkellä Mass Effectiä (taas).

5. Tämän vuoden alussa esityksessä ollut näytelmä Arki elämää, jossa olin pukusuunnittelijana, on uudelleen esitettävänä tämän kesän Stage-festivaalilla.

6. Minulla on kai nyt joku Play-maitokaakao -vaihe menossa. Ostan sitä litratolkulla.

7. Minun ainoa ja sen puoleen epätodellisimman tuntuinen haaveeni olisi saada joskus Jussi-ehdokkuus pukusuunnittelusta. Sama se tulisiko pystiä, mutta olisi aika hienoa.

8. Osallistun tämän(kin) vuoden Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun pukusuunnittelijana.

9. Viime vuoden Unettomassa osallistuin sekä pukusuunnittelijana että näyttelijänä.

Tältä näytin. Roolin nimi ja toimeksianto puksuunnitteluun: Lady in Red
Kuva © Theofanis Kavvadas

10. Odotan ehkä liikaa Game of Thronesin uusinta kautta kokonaisuudessaan. Olen aiemmat kaudet katsonut alusta loppuun putkessa vasta kun koko kausi on tullut ulos. En tiedä miten kestän kolmannen kauden kanssa.

11. Tykkäilen alkaneesta keväästä ihan hirveästi. Kesää kohti!

1. Millaisena cosplay-harrastajana näet itsesi?

- Öm, jaa. Keskinkertaisena. Kaikenkaikkiaan ja kaiken kanssa. Olen ihan hyvä pukujen ja muiden juttujen tekemisessä. Teen muutaman puvun vuodessa. En montaa, enkä hyvin vähää. Olen melko innokas tarttumaan haasteellisiin pukuihin ja haastamaan sen myötä itseni. Kisaan ainoastaan silloin, kun olen tyytyväinen pukuuni ja melko varma mahdollisesta sijoittumisesta.

2. Mikä on sinulle cosplay'n suurin kompastuskivi?

- Aika ja budjetti.

3. Kuinka paljon ammennat tietoa joltain toiselta ihmiseltä (esim. vanhemmilta, sisaruksilta tai kavereilta) cosplay'ta varten? Vai teetkö kaiken ihan omin neuvoin?

- Melko vähän mutta kuitenkin jonkin verran. Pyrin ratkaisemaan asiat pääosin itse, mutta jos en vain keksi mitään täydellisesti tai muuten vaikuttavasti toimivaa ratkaisua, turvaudun kavericossaajien mielipiteisiin ja apuun. Proppien kanssa kysyn herkemmin apua isältä, joka on haka esim. kaikessa metalliin/muoviin/puuhun/kumiin/maaleihin/yms. liittyvässä.

4. Minkä cosplay-asusi valmistaminen on ollut hauskinta?

- Hauskinta, voi äh. :D En tiedä, nautin aina kaikkien pukujen tekemisestä, mutta kaikissa on aina omat ongelmansa. En osaa nimetä nyt mitään yhtä tiettyä, mutta hauskin puku on mielestäni sellainen, joka syntyy tavalla tai toisella helposti, mutta joka tarjoaa kattavasti haasteita, ja joka jättää hyvän maun ja oppimiskokemuksen jälkeensä sekä näyttää luonnollisesti päälläkin hyvältä ja oikealta.

5. Mikä on sellainen asia, jonka tekemisen haluaisit oppia, mutta jostain syystä et pysty opettelemaan?

- Olenko kauhea jos sanon ettei ole mitään mitä en voisi opetella, tai että joku asia tuntuisi liian vaikealta minulle? En keksi mitään mitä haluaisin oppia. Haluaisin kokeilla valujen tekemistä joskus?

6. Oletko ikinä pohtinut sitä, kuinka saisit yhdistettyä muita harrastuksiasi cosplay'hin?

- En. En mielestäni harrasta mitään sellaista, joka olisi jotenkin kivasti yhdistettävissä cosplayhin. Tykkään laulamisesta, mutta en niin todellakaan aikonut laulaa cosplayn yhteydessä. Tykkään piirtämisestä ja se on elämäniloni jne. mutta se on kytkettynä cosplayhin jo sen verran kuin nyt kykenen, automaattisesti. En harrasta liikuntaa enkä sen puoleen ollut ajatellut vetää joskus lavalla kisatessa sellaista skittiä, jossa vetelen jotain lajia mistä minulla ei ole kokemusta, koska yhyy kun näyttää helposti huonolta.

7. Kuinka avoin olet cosplay-harrastuksesi suhteen esimerkiksi kavereiden ja sukulaisten kanssa? Tai uusien tuttavuuksien?

- Olen avoin, mutta vältän toisinaan aiheesta puhumista ihan vain sen takia, että termin mainitseminen avaa välittömästi ja auttamatta keskustelun, jonka pääkontekstina toimii kanssakeskustelijan aloittava kysymys: "Aijaa, mitä se niinku on?" On vähän turhauttavaa käydä sama keskustelu tuhannetta kertaa aina eri ihmisen kanssa, enkä tohdi heittää vastaukseksi KVG (=kato vittu Googlesta).

8. Mikä on ehdottomasti parasta tässä harrastuksessa?

- Ystävät ja tuttavat, jotka ovat tätä kautta tulleet.

9. Mistä sait ideasi perustaa cosplay-blogi?

- No en niin enää muista! :D Kai oli ajatuksena kivaa se, että saisi jakaa asioita omasta vinkkelistä ja tutustua kenties uusiin ihmisiin.

10. Onko blogin kirjoittaminen antanut sinulle jotakin uutta harrastukseesi?

- No on. Ihan jo vain se, että kirjoitan blogia on edistänyt myös muiden cosplay-bloggaajien löytämiseen ja aiheesta infon saamiseen.

11. Mitkä ovat mielestäsi cosplay-blogien huonoja puolia?

- Ainahan mielipiteiden ja kuvien jakamisessa julkisesti on omat riskinsä. Jollain tapaa blogi myös sitoo itseensä ja toisinaan huomaa ahdistuksissaan ajattelevansa, että pitäisi niin taas päivittää jotain vaikka asiaa ei ole. Olen onneksi osannut jättää blogini elämään omaa elämäänsä rauhassa ja ottamaan vastaan asiaa vasta silloin kun minusta tuntuu hyvältä sitä päivittää. Teen tätä kuitenkin lopulta itseni takia, eikä ole mitään mieltä tehdä sitä siksi pakolla.

Olen nyt kyllä ilkkis ja skippaan omien kysymyksien keksimisen ja muiden bloggaajien tagaamisen. Rehellisesti sanottuna seuraan loppupeleissä niin harvaa blogia, etten saa kasaan 11 ihmistä, jolla ei olisi 200 lukijan pyykki rikki ja joita ei tätä varten olisi jo tagattu. En viitsisi tagata vain yhtä. :D Sue me!

Desucon Frostbite eli kuinka Pakkasukko lisääntyi

On taas con-raportin aika! Pitkä postaus on taas pitkä.

Viime viikonloppuna oli Desucon Frostbiten vuoro Lahden talvessa. Minulla oli ollut edeltävät pari kuukautta koulussa ihan järkyttävän kiireistä ja koska kesäksi olen tekemässä kalleinta pukuani koskaan, ei käynyt juuri mielessäkään tehdä uutta pukua Frostbitea varten. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään kaapista sellaisenaan vedettävää valmista vanhempaa pukua. Oli siis pakko joko tehdä muutoksia ja siistimisiä vanhempiin pukuihin tai mennä siviileissä.

No, olin halunnut kierrättää April Mayta uudelleen jossain, koska kesän Desuconissa ehdin pitää sitä päälläni niin surullisen lyhyen ajan ja ollakseen niin kiva puku siitä oli myös liian vähän kuvia omaan makuuni. April Mayn peruukki oli kuitenkin edelliskerran jälkeen niin huonossa kunnossa, että mokoma kaipasi ehdottomasti pesua ja uudelleenmuotoilua, mikä tiesi puolen päivän työtä. Frostbiten toiseksi puvuksi olin kaavaillut omaa hahmoani Koyukia, jonka olin tehnyt jo vuonna 2009. Puvun hihat eivät olleet tuolloinkaan ihan oikean kokoiset; niissä oli liikaa pituutta ja liian vähän leveyttä. Lisäksi puvun satiininauhat vetivät aivan hillittömästi mekon helmassa, eikä hihoissakaan ommeljälki ollut kauneinta etenkään hihan sisäpuolella. Sisäinen nillittäjäni siis ei voinut jättää näitä seikkoja omaan varjoonsa, vaan oli pakko hankkia tällekin prosessille jostain aikaa. Päätin siis kokeilla rajojani, josko minulla riittäisi aikaa, rahaa ja voimia koulukiireiden ohella ehtiä ajoissa hoitaa homma kotiin – ja jee, onnistuin!

Ennen - Jälkeen
Latvat ovat kyllä huomattavasti kaarevammat, mutta peruukki näyttää huomattavasti luontevammalta nyt.

Esimerkkikuvia Koyukin puvun korjailuista ei nyt ole. Sen sijaan saatte meikkikokeilun.

Minulla kävi niin onnellisesti, että isäni ja veljeni olivat menossa autolla Leville juurikin perjantaina, ja pääsin samalla kyydillä matkan varrella olevaan Lahteen. Olin myös onnistunut saamaan flunssan kuumeineen päivineen saman viikon alussa ja vielä perjantaina aamulla minulla oli ollut lämpöä. Illalla kuitenkaan lämpöä ei enää noussut ja viikonloppukin sujui etukäteen kerrottuna täysissä voimissa.

---

Lauantaina aamulla kiskoin Koyukin kamat mukaan Sibeliustalolle, vaihdoin puvun ihan hillittömässä tungoksessa pukuhuoneessa ja kärsin kuumuudesta saman tien huomattavasti aiempaa Koyukin peruukkia pidemmän version ja niskassa koreilevan turkiksen takia. Yhtään ei auttanut kuumeen jälkeinen ”alilämpö” (35.5°C). Muuten Frostbiten aamupäivä kului kuolettavan tylsästi ja hitaasti. Oli hassua olla kerrankin conissa siihen aikaan aamusta eikä ollut tarvetta rynnätä heti töihin, kuten tavallisesti aiemmissa coneissa. Minun työvuoroni Hall Cosplayn tuomarina alkaisi vasta siinä klo 15.15 aikoihin, ja aamupäivä/päivä oli aikaa agenteilla kierrellä ja etsiä käsiinsä kisaajia.

Pyörähdin taidekujalla hyvin pikaisesti ja sain käsiini Mass Effect -tarrasetin. En kestä miten söpöjä, putoan renegade Shepardeille! Samaten Talin "WTF BRO" (tai "LEMME GRAB DAT ASS") on hulvaton!

Tarrat © Niimonn

Tämän pitkän odottelun ja tuomaroinnin välissä backstagella ehdimme tehdä vartin pikakuvaussession Elinan kanssa hänestä Jack Frost cossissaan. Paikkana oli ahdas mustaseinäinen käytävä ja kuvista tuli ehkä joitain hienoimpia ikinä, imho! Alla muutama taidonnäyte.

Elina: Jack Frost - Rise of the Guardians

Kuvaus ja jälkikäsittely: minä

Itse tuomarointi sujui todella kivasti, oli hauska tavata ensikertalaiset tuomaritoverit. Kiitos siis hienosta kokemuksesta kanssanne, Biitti, Jarwes ja plasticgay!

Tämän enempää en lauantaista ehtinyt/jaksanut kokea, ja suuntasimme porukkamme kanssa majapaikalle syömään pizzaa tms. Jostain syystä pizzani sisältö ilmeisesti huvitti muita. Mitä vikaa, jos pizzassa on (kanaa, oliiveja,) mozzarellajuustoa, fetajuustoa, aurajuustoa, sekä sitä tavallista juustoa mikä kaikkiin pizzoihin kuuluu? Juusto on hyvää! (Tajusin vasta illemmalla, etten saanut Koyukistani edes pientä photoshoottia. Sob.)

---

Sunnuntai kului jännästi jotenkin kiireisemmin, vaikkei ollut töitä. Vaihdoin April Mayn puvun päälle huomattavasti väljemmässä pukuhuoneessa ja sieltä juoksujalkaa seuraamaan Cosplay Bootcamp –paneelia. Istahdin eturiviin melko reunaan ja onnellisena kuuntelin panelistien juttuja – kunnes kohdalle tuli dia, jossa oli kirjoitettuna tapahtuman järjestäjien osaamis-/vastuualueet. Arttu istui omaa kulmaani nähden juuri sen verran edessä, että näin alimmalla rivillä vain epäsanan ”olk”, mikä oli mielestäni varsin epätavallinen sukunimen pääte, en ainakaan itse tunne kovin montaa itseni lisäksi. Kun siinä sitten kuikuilin, sain huomata että oma nimenihän se siellä komeili ja vastuualueeksi minulle oli kirjoitettu peruukit. Sen lisäksi, etten ollut tiennyt mitään osallistumisestani (olin kyllä ilmaissut järjestäjätahon puolella olevani halukas osallistumaan, mutten osannut nimetä mitään, missä olisin ihan aidosti oikeasti hyvä ja pätevä opettamaan muita), oli peruukit kyllä se isompi yllätys. Toki, on sitä tehty aika paljon peruukkeja tämän viiden vuoden aikana mitä olen cosplayta harrastanut ja olen leikannut oman tukkani itse viimeiset seitsemän vuotta (lisäksi myös kavereiden hiuksia), niin kai se pitää vaan luottaa, jos muut näkee sen olevan tarpeeksi hyvä meriitti. Paneelissa heräsi toiveita arkimeikkien tyylisistä opetustarpeista. Koska tämän tiedostan omimmaksi taidokseni, tuli luotua kysyviä katseita panelistien kanssa, minkä koin hyväksynnäksi ottamaan arkimeikkien puolen omaksi pestikseni. No, niitä on sitten nyt kai kaksi. :’D Vaikka työpajat ovatkin eri, niin voipa ne nyt ainakin yhteen linkittää nimityksellä kosmetiikka! Ja kosmetiikan jos jonkin koen osaavani.

Likimain heti paneelin jälkeen suuntasimme Maijun kanssa napsimaan kuvia hänen 2009 tekemästään (ylihienosta ja hänen puvuistaan yhdestä suosikistani) Spitfiresta. Koska edellisenä päivänä olin mielestäni ottanut aika tosi muikeita kuvia kiinnostavassa valossa mustaa seinää vasten Elinan kanssa, halusimme kokeilla miten se toimisi Spitfiren lämpimissä väreissä. Sitä varten meidän tosin oli odotettava iltapäivää, jotta bäkkärillä olisi hiljaista ja sinne saisi luvalla mennä. Kuvista tuli aika muikeita, jälleen imho.

Maiju: Spitfire - Air Gear (manga)

Kuvaus ja jälkikäsittely: minä

Ennen kuin pääsimme bäkkärille, ensimmäisen Spitfire-session jälkeen Maiju ystävällisesti kuvasi April Maytani. Kuvista tuli lievästi ilmaistuna pehmopornoja, mutta minkäs teet kun April May = pehmoporno. Samaa mustaa seinää vasten kuvasimme sitten myös April Mayn tummempaa luonnetta, mitä olin jo edellisenä kesänä puvultani toivonut (tätä varten olin tehnyt April Mayn sydännapit irroitettaviksi ja ympäri käännettäväksi). Oli muuten vaikeaa, en osaa olla ”ugly pretty”, kuten Tyra Banks sen kuvailee.

Minä: April May - Phoenix Wright: Ace Attorney

Kuvaaja: Maiju

Jälkikäsittely: minä

Con meni taas niin nopeasti ja kiirehtien ohi, etten ehtinyt nähdä ihmisiä ja jutella kummempia. :C No, ensi kerralla sitten! >n<

YumiKoyuki Cosplay Facebookissa

Ei tässä sen kummempaa. Menkäähän tykkäilemään tänne, sikäli mikäli huvittaa. :>