Fanaattista festailua

Lähtö Fanfestiin tuntui tulevan puun takaa. En vielä Traconissa ollut varma menemisestäni ja rannekkeen osto jäi viime tinkaan. Kun asiaan sitten omasta puolestani tuli varmuus, en enää ehtinyt ostaa ranneketta lipunmyynnistä ennakkoon. Manga Caféssa mokomia oli kuitenkin onneksi vielä reilusti. Minulla ei ollut suuria odotuksia viikonlopun suhteen, oli ensinnäkin hirveän omituinen ajatus käydä conissa tai sen tapaisessa Helsingissä. CosplayGaalassa nyt on toki tullut käytyä, mutta Gloria on Gloria, sieltä oma cosplay-historianikin muinoin alkoi ja se ei muuksi paikkana muutu. Gaalaa lukuun ottamatta edellinen Helsingin con kohdallani oli vuoden 2009 Animecon. Koskaan en ollut Paasitornilla siis aiemmin käynyt.

Koska en kokenut Fanfestia varsinaisesti cosplaysidonnaisena tapahtumana, vaikka ohjelmistossa cosplay-kisa olikin, en tohtinyt laittaa Fanfestiin mitään kummempaa cosplay-pukua. Olin vielä uupunut Traconissa pitämäni Flemethin massiivisesta määrästä rempettä ja tämän päälle vielä viikon kestävät leffakuvaukset Fanfest-viikolla, joista suoraan tapahtumaa viettämään, eivät varsinaisesti houkutelleet pakkaamaan mukaan mitään arkivaatteita suurempaa. Koska nyt on syksy ja olen käyttänyt itse suunnittelemaani syysmallistoni pukua vain kerran aiemmin ilman minkäänlaista kuvasaldoa, päätin pakata sen lauantaita ajatellen. Sunnuntaille taas oli mvioletin kanssa ollut puheena Will ja Susan Vandom W.I.T.C.H:sta.

Ensikertalaisena tapahtumapaikka oli minusta melko sekava. Tienviittoja löytyi sieltä täältä pitkin seiniä, mutta ei kovinkaan järjestelmällisesti. Asiaa olisi helpottanut kartta, mutta sellaista ei ohjelmalehtisestä löytynyt. Tästä todella isot miinukset järjestäjille. Sompailun seurauksena joka paikkaan kuitenkin löydettiin aikanaan ja tilat hahmotti viimeistään sunnuntaina. Ohjelmalehtisen toinen häikkä oli ohjelmakartta, joka oli mielestäni taitettu ylösalaisin. Muita tarkkaillessani ja mielipiteitä jakaessa osoittautui, etten ollut ainoa, joka oli ensin erehtynyt kääntämään lehteä myötäpäivään vastapäivän sijaan ohjelmakartan aukeamalla. Todella pieni juttu, en menetä yöuniani, mutta no, tulipahan huomattua. :'D

Lauantaina autoin lähinnä Maijua saamaan puvun päälle aamulla ja toimin ns. henkilökohtaisena assarina, mikä oli minusta todella mukavaa vaihtelua. Rakastan muiden auttamista lähestulkoon missä tapauksessa tahansa, ja Traconin avuttomuutta aiheuttavan pukuni vuoksi oli ihanan vapauttavaa olla puvussa, jossa pystyi liikkumaan rajattomasti ja olla puolestaan apuna jollekin muulle. Esituomaroinnin ja itse kisan välissä kävimme katsomassa pätkän Dragon Age – Tasa-arvoa Thedasissa -luentoa, mutta reissu jäi aikataulujen vuoksi vain noin 20 minuutin mittaiseksi. Pakko myöntää, että kokemani perusteella en missannut luennosta juuri mitään. Häpeilemättömästi sanottuna hardcore Dragon Age -fanina luento ei antanut minulle mitään uutta. Paha tietysti on 20 minuutin perusteella sanoa kunnollista tuomiota, mutta niin. Vähän tuntuu, että kaikki tällä puolella on jo nähty ja kuultu.

Maiju kävi kisaamassa cosplay-kisassa (ja tuli toiseksi, jee onnea jee! ♥), katsoin setin yleisöstä ja kisan jälkeen loppupäivä meni lähinnä lahnaillessa minun osaltani. Bongasimme myyntipöydille aulasta johtavien portaikkojen luona mukavan valkoseinäisen nurkan, jonne valo pääsi siivilöitymään ulkoa edes kohtalaisesti. Minun oli ollut tarkoitus kuvata Maijun Fenrisiä, mutta pönttönä olin unohtanut tarkistaa, että muistikortti olisi kamerassani kotona möllöttävän tietokoneen sijaan. Järkkärikuvat siis saivat jäädä. Päätimme silti kokeilla, millaisia kuvia iPhone5:ni saisi aikaan. Ei minusta huonoja!

Maiju:

Fenris

Dragon Age II

Kuvaus ja jälkikäsittely: minä

Onnellisesti kuitenkin sattui, että AG:lla ja Biitillä oli vapaa väli ja ihan kunnollinenkin kamerakin löytyi CFT-kaksikolta. Myös minä sain toivomiani kuvia omasta tekeleestäni; onpahan nyt vähän parempia todisteita kuin se yksi CosplayGaalan tuomarilavakuva viime vuodelta. AG napsaisi minusta pari kuvaa pikaisesti valkeassa nurkassa, minkä jälkeen siirryimme ulos kuvaamaan. Ja sanonpahan vaan, että ei herranpehvanpylly sentään! ♥ Ikinä en ole näyttänyt näin kauniilta kuvissa ja siunailen toistuvasti sydäntäni pidellen, etten tuossa voi olla minä. Menkää hyvät ihmiset nyt oikeasti tykkäilemään AG:n kuvista esim. joka paikkaan, mistä vain kykenette löytämään, blogin linkkasin jo nickin taakse.

FemQuest

Mallisto vuodelta 2012

Kuvat: AG

Ehdoton suosikkini! Näytän oikeasti mallilta, mitä tämä on!
Witchcraft!

Myös Taidekujalla tuli käytyä! Olin jo Traconissa huomannut yhdellä pöydällä aivan valloittavan charmin, jossa komeili Mass Effect -peleistä tuttu Tali. Olin jo myyjällekin luvannut palaavani ”precious babyni” luokse jahka saisin käteistä hyppysiini, mutta kisakohelluksessa unohdin homman tyystin. Kaikki raajat ristissä toivoin siis parasta, että sama myyjä olisi löytänyt tiensä myös Paasitornin tiloihin. Onni oli myötä ja sain ihanaiseni avainrenkaaseeni kiinni, seuralaisenaan myös samalta pöydältä mukaan tempautunut komea Garrus!

Uguu!

Lauantai oli likimain pulkassa ja pakenimme Maijun kanssa paikalta Syö Helsinki -viikoille. Ikinä eivät Chicken Bluecheese -hamppari ja ranskalaiset kurkkumajoneesilla ole maistuneet niin hyvältä.

---

Sunnuntaina minulla oli vain yksi ja ainoa paneeli, jota odotin silmittömästi. Millään muulla ei ollut väliä. Lohen siskosten Dubbauksen salat – VHS:ltä valkokankaalle ei ollut pettymys. Vaikka opiskelen elokuva-alalla ja en välttämättä koe ”julkkiksia” enää samalla innokkaalla tavalla kuin muutama vuosi takaperin, en meinannut pysyä housuissani nähdessäni nämä koko elämäni mukana olleet näyttelijät. Olen niitä ihmisiä, joilla on kaikki mahdolliset Disney-elokuvat paria poikkeusta lukuun ottamatta ja tunnistan jokaisen ääninäyttelijän jokaisessa leffassa. Kaikki alkuperäisinä VHS:nä, ei mitään DVD-löpinöitä. En kykene sanomaan paneelista oikeasti mitään. Olin vain onnellinen siinä keskellä vieraita ihmisiä istuessani, suoraan edessäni lavalla kolme ehkä suurinta elokuva-alan idoliani koskaan. Typerä muikisteleva ilme pysyi naamalla koko paneelin ajan.

Näyttelijät lukevat Seitsemän veljestä uudella miehityksellä ja asiaan kuuluvilla äänillä. Parhautta.

Kiitos Lohen siskoksille sekä Pekka Lehtosaarelle, Jarkko Tammiselle ja Antti L.J. Pääkköselle (jonka tulkintaan Jim Hawkinsista minulla ei suinkaan koskaan ole ollut suuria sydämentykytyksiä; seikkailunhaluinen nuorukainen oli palava ihastukseni suurelta osin myös äänensä vuoksi), teitte minulle muuten melko mitäänsanomattomasta Fanfestista ikimuistoisen kokemuksen. Salista ulos päästyäni itketti silkkaa onnea.

Nimeni on kuulemma erikoinen ja mieleenpainuva. "Inalle yhdellä I:llä!"
Hnngh! ♥

Voiko kukaan näyttää näin onnelliselta? HNNNGHHH!!
♥♥♥Kiitos kuvista, Maiju!

Niin, meidän piti mvioletin kanssa vissiin kuvata, mutta kah, minulla ei ollut puhelinnumeroa eikä Paasitornilla liioin kuulutusjärjestelmää. En keksinyt muutakaan tapaa saada ihmisiä kiinni, joten kuvat taisivat nyt tällä kertaa jäädä. Onneksi Fanfest ei varmastikaan ole ainoa mahdollisuus tätä varten.

Elina saapui paikalle vasta sunnuntaina. Olin luvannut kuvata häntäkin, mutta sattuneista syistä sekin meinasi mennä penkin alle. Onnekkaasti Elinalta kuitenkin löytyi kameraani sopiva muistikortti! Olin taas ehkä joku epävarmin otoksistani, mutta vissiin ne asiakasta ainakin miellyttivät. Jee.

Elina:
Aziraphale

Good Omens

Kuvaus ja jälkikäsittely: minä

Maiju ei cossannut sunnuntaina mitään, mutta sattui vahingossa näyttämään
Good Omensin Crowleylta. Siispä Maijusta tehtiin asenteellinen proppi.

Nyt viikonlopun jälkeen vähän väsyttää. Seuraavana oletettavasti vuorossa Yukicon!

---

Summary in English: I attended Fanfest last weekend, but the convention itself wasn't too special. I mainly only assisted Maiju with her costume on Saturday and took a couple of shots of her Fenris with my iPhone since I was stupid and forgot to take the memory card with me for my systems camera. I also got some pictures of my original collection costume, and oh God aren't they awesome. The best thing in the whole weekend was, hands down, Dubbauksen salat – VHS:ltä valkokankaalle, a panel about dubbing in Finland with three very well known voice actors. I felt really giddy the whole time and I'm still the happiest person alive for actually having met them. Also took some photos of Elina, since she had so kindly asked.