Näytetään tekstit, joissa on tunniste videot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste videot. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Yukicon 2015, eli Sokka irti!

Koska niin nerokas otsikko!

On kulunut muutama päivä Yukiconista ja alan olla ehkä pikkuhiljaa toipunut sen verran, että jaksan kirjoitella conraporttia. Puuh.

Alustavavana taustatietona kerrottakoon, että vuosi sitten keväällä tulin katsoneeksi Avatar: The Last Airbenderin kokonaisuudessaan ja ihastuin korviani myöten tiettyyn soturinsudenhäntäiseen teinipoikaan, jolla riitti temperamenttia, luovuutta, koomisia tilanteita ja (katkeransuloistakin) söpöä romantiikkaa. Myöhemmin Desuconissa viime kesänä satuin ilmaisemaan ääneen, että haluaisin kovasti cossata Sokkaa. Melkein sillä samalla sekunnilla läheisyyteeni hakeutuivat Yaci ja jesmo, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa Azulaa ja Zukoa kohtaan. Meillä olisi siis ilmeisesti puheen alla kolmen hengen ryhmä, johon kysyin itse Rikoakin mukaan, sillä tiesin hänen cossanneen aiemmin Kataraa. Riko puolestaan heitti ilmaan, että hänellä oli ollut aikeena toteuttaa joskus myös Yue, mikä oli aivan yhtä ilahduttavaa. Myöhemmin samana vuonna Avatar-hehkutusta ilmaisivat myös Biitti sekä Kepa, kiikareissaan Katara ja Mai. Pienestä ohi-suun-kommentista oli yhtäkkiä kehkeytynyt kuuden hengen ryhmä, eikä minua harmittanut ollenkaan. Ryhmä sovittiin toteutettavaksi Yukiconissa 2015 sunnuntaina.

Yukicon on siitä minulle hassu tapahtuma, että asun itse pääkaupunkiseudulla ja matkustelun puutteen vuoksi con ei tunnu samalla tavalla conilta kuin ne, jonne pitää matkustaa kauempaa. Oli kieltämättä hurjan mukavaa saada nukkua omassa sängyssä viikonlopun ja lisäksi meillä majoittumassa oli hyvää seuraa, eli Yaci. Lauantaina aamulla minun piti käyttää puolet odotettua kauemmin aikaa meikkaamiseen, sillä itseruskettavani oli mennyt Traconin Chelin jäljiltä vanhaksi, ja sen sijaan ihon päivettyneempi pigmentti piti tehdä kokonaan meikin turvin. En ollut osannut varautua kyseiseen tilanteeseen ja minulta puuttui siihen hommaan oikeasti toimivat meikit ja sen puoleen lauantaipäivän naamani oli mielestäni epäonnistuinein ikinä. Olin puhunut alustavasti photoshoottailusta lauantaina, mutta koska en oikeasti tuntenut oloani hyväksi naamani kanssa, ei kuvaamisesta olisi ollu iloa minulle eikä kuvaajalle. Sovittiin siis myöhemmin päivän aikana, että homma siirretään johonkin toiseen ajankohtaan. Anyway, Sokkan releet kotona päälle, hyppäsimme autoon (isi ajoi ) ja nappasimme jesmon mukaan matkalla. Oli niin ihanaa voida jättää kaikki ylimääräinen kotiin, eikä narikkaan tarvinnut jättää muuta kuin takki. Päivän ja koko viikonlopun mittaan oli myös hirveän ilahduttavaa huomata, kuinka paljon ATLA-cossaajia oli löytänyt tiensä Espoon kulttuurikeskukseen. Olin kyllä ollut jo etukäteen tietoinen, että moni olisi siitä pukuilemassa, mutta että niin moni!


Tässä mukana vain pari niistä monista (sunnuntailta)
Kuva: Ada


Coneissa en juuri käy seuraamassa ohjelmia, mutta tällä kertaa tuli käytyä muuallakin kuin cosplaykisoissa. Keskipäivän tienoilla kävin muutaman muun kanssa seuraamassa Elinan, Miron ja Sushiferin keskustelevan luennon Esityskisaamisen ABC: ideasta valmiiksi skitiksi, joka tarjosi kyllä hyviä näkövinkkeleitä ja käteviä niksejä erityisesti tämän vuoden WCS-karsintoihin, jonne olemme tosiaan jesmon kanssa pyrkimässä (katsotaan päästäänkö edes portfoliohausta läpi). Ohjelman jälkeen kävin kuvaamassa Elinaa ja Miroa, kuten olin aiemmin luvannut ja samaan syssyyn otin pari pikaista kuvaa jesmostakin. Elinasta ja Mirosta otettuja kuvia voi käydä katsomassa heidän omilla cosplay-sivuillaan (Elina Cosplay ja Miron linkkasinkin jo aiemmin), jesmosta yksi esimerkki alla.


Azula: jesmo
Kuva © YumiKoyuki


Heti kuvaussession perään kävimme katsomassa Shappin, Puolalaisen kunniavieraan puheohjelman Cosplayer in the gaming industry. Selkeästi suurin osa kaikista cosplaypuvuistani on peleistä peräisin ja pelit ovat muutenkin hirveän lähellä sydäntäni, joten aihe kiinnosti paljon. Paikalle meneminen jännitti kyllä ehkä turhan paljon, sillä olimme vaihtaneet Shappin kanssa aiemmin syksyllä/alkutalvella muutamia sanoja siitä sun tästä internetin puolella ja olimme ilmeisesti molemmat odottaneet, että pääsisimme tapaamaan joskus. Menimme muiden kanssa istumaan eturiviin ja oli niin hullunkurista tavata Shappi siinä ja tervehtiä, kun olimme aiemmin jutelleet vain netissä. :D Tämän kaiken pienen jännäilyn lisäksi itse ohjelmakin oli kiinnostava, kuten olin uumoillutkin.

Puuh, Shappin ohjelman jälkeen odoteltiin vielä NCC- ja Photoshoot-kilpailuun pääsemistä ja olin todella yllättynyt siitä, että ohjelman alkua piti odottaa niin kauan. Olen tottunut Suomessa siihen, etteivät kisat ole koskaan myöhässä, tai korkeintaan ehkä viisi minuuttia. En kuitenkaan koe olleeni mitenkään kärsimätön odottelun kanssa, sillä oli hyvää seuraa mukana ja teknisiä vikoja nyt vaan sattuu silloin tällöin tulemaan ja räyhääminen asiasta ei auta ketään. Kisoissakin oli vielä muutamia ongelmia, mutta kaikenkaikkiaan ongelmista selvittiin hyvin, mitä nyt katsomosta käsin näki. Onnea muuten kaikille kisojen voittajille ja kunniamainituille!


Kivasti Biitiltä adoptoin kisan lopuksi yhden Okami-hauvan!


Päivän päätteeksi kävimme isommalla porukalla Subwayssa syömässä, ja oli ihan hirveän kivaa. Minusta pitäisi melkein joka conin jälkeen, joko lauantaina tai sunnuntaina käydä aina isommalla porukalla syömässä, kun on aikaa oikeasti hengata ja jutustella ja tankata. Suunniteltiin Legend of Korra -juttujakin kivasti Yacin ja Shappin kanssa! >:D


--


Ja ettei lauantai olisi kuulostanut liian kiireiseltä, pistetään sunnuntailla paremmaksi! Kaiken sen ryhmäsuunnittelun keskellä olin udellut muulta porukalta, että olisiko kiinnostusta lähteä mukaan sunnuntaina pidettävään ryhmäkilpailuun. Itse en ollut tavoittelemassa voittoa, vaan lähinnä pitämässä hauskaa ryhmän kanssa samalla kun saisi kisakärpästä hellitettyä ja liput Yukiconiinkin taattua kaikille. :D Mitä muiden ryhmän jäsenten kanssa tuli löpistyä, heistä kukaan muukaan ei ilmeisesti odottanut voittoa, vaan oli pitkälti samoissa kantimissa itseni kanssa. Alun pitäen meitä oli ilmoittautunut ryhmäkisaan kuusi henkeä, mutta harmillisesti Riko ei päässytkään mukaan. Joka tapauksessa, lähestulkoon koko päivä meni kisatohinoissa, kun piti juosta valokuvauspisteellä, tuomaroinnissa ja lopulta lavalla itse kisassa. Toki ryhmän kanssa haluttiin porukalla photoshoottailla, mutta loppupeleissä aikaa shoottaamiseen saatiin yhteensä ehkä reilun tunnin verran ja sekin kahdessa erässä ennen ja jälkeen kilpailun. Ihana Ada kuitenkin jaksoi hengata kanssamme sen verran, että saimme ryhmästä edes vähän todistusaineistoa. Matkan varrella kuvaamaan tempaisimme mukaan myös Hitsuwan, jonka olin jo etukäteen tiennyt cossaavan Aangia, sekä Yuen, Avatar Kyoshin sekä Ty Leen, kaikki tosin eri aikoina sitä mukaan, kun kävelivät vastaan. Erikseen vielä pahoittelut ja kiitokset asianomaisille siitä, että niin randomisti vaan kysyin mukaan pikashoottaamaan ja silti lähditte mukaan! :'D



Kuvat: Ada
Edit: YumiKoyuki


Mutta niin, niistä kisoista. Olimme kokeneiden sarjassa numerolla 10 ja en ollut ajatellut, että minua alkaisi jännittää niin paljon, ottaen huomioon kuinka vähän odotin mitään sijoituksia napsahtavan. Olimme edellisenä iltana sopineet, että vetäisimme Biitin kanssa lavalla sen hykerryttävänkuuluisan vesiheimoläpän, ja minun piti ihan oikeasti muistutella itseäni siitä, että se on "vesiheimo", eikä mikään "vesijengi". :D Olin koko viikonlopun ollut ihan Sokka-fiiliksissa, että kaikki swagailu oli jäänyt päälle ja esimerkiksi posauttelimme vesiheimosiskon kanssa nyrkkipommia, jota seurasivat säpinäsormet ja päälle vielä kalkkunan kotkotus. Tyypillistä jengeilyä siis. Lavalle päästiin ja muistettiin molemmat oikeat repliikit ja sitä rataa! Tietysti lavalla tehtäviä eleitä piti vähän muokata, sillä sarjassa nähdyt versiot eivät olisi toimineet ihan yhtä hyvin. Lyhyt demonstraatio:




A) Emme voineet tietenkään Biitin kanssa kävellä ja sanoa reploja samalla, koska mikki pysyi paikallaan. B) Giffissä näkyy, kuinka Sokka kääntyy pää edellä, mutta jotta mokoma ele näkyisi pidemmälle katsomoon, päätin vetää käännöksen käsi edellä.

Ei siis sen kummempaa. Meillä oli kivaa, ja oli hirveän ilahduttavaa huomata, kuinka monelle yleisöstä veto oli tuttu. :D Asiasta puheen ollen, alla vielä meidän veto kohdasta 9:50 eteenpäin Bardielin taltioimana.




Mutta mitäs himputtia, meidän ryhmä pääsi toiselle sijalle. Jee! :D Viikonloppu oli ollut ihan hurjan hauska, mutta että siihen päälle vielä joku sijoitus, jota ei ollut odottanut ollenkaan? Huippua! Hurjasti onnea muille sijoittuneille ja pakko sanoa erityisonnittelut PunCosin tytöille. Siinähän huomaatte, että ihan turhaan vähättelette itseänne, senkin ihanat, lahjakkaat neidot! ;>



En ole varmaan yhtä sympaattista mitalia nähnytkään!


Olen sanonut tästä jo vaikka missä ja vaikka kuinka paljon, mutta olin Sokkana oikeasti ihan tavattoman onnellinen ja omissa nahoissani. En ole pukuillut miespuolisia hahmoja sitten 2009 ja pitkän tauon vuoksi bindaaminen tuntui niin vieraalta, mutta loppupeleissä en ole koskaan ollut yhtä oma itseni kuin Sokkana ollessa. Kävin varmasti muiden hermoillekin energisyydelläni välillä, mutta oli silti kivaa saada jokin syy purkaa energiaa. Photoshoottaustilanteissa huomasin joutuneeni kuvausohjaajaksi pariin otteeseen, ja hallinnan ottaminen tuntui tunkemiselta, mutta jotta asiat saatiin etenemään koin sen olevan luvallista ja hahmouskollistakin, että ohjaksiin tartuttiin. Photoshoottaillessa oli superhauskaa, enkä muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon. Paras ryhmä ja ihania ihmisiä, en kestä. ♥ Ottakaa vielä video, jonka jesmo kuvasi ja kasasi vielä saman päivän sisällä. ATLA-derppailua sunnuntailta!




Näin ohimennen, olin tehnyt tilaustyönä Eveliinalle Auroran mekon Child of Lightista ja hän sitten cossaili Auroraa Yukiconissa sunnuntaina. Olin lupautunut kuvaajaksi, mutta kisakiireiden vuoksi en kuitenkaan sitten ehtinyt. Onneksi Eveliina on taitava kuvaaja ja sai itse seuraavana päivänä napsaistua muutaman todella nätin otoksen itsestään!


Kuva: Eveliina Kronqvist


Yukin samainen Avatar-ryhmä on muuten tulossa myös Desucon Frostbiteen sunnuntaina, mutta tällä kertaa mukana on myös Riko Yuena ja Hitsuwa Aangina. Hitsuwahan oli toki jo Yukiconissa mukanamme, mutta nyt tieto on jo etukäteen varmaa. Desussa kaikilla on ilmeisesti sunnuntaina täysin tyhjää, joten kuvaamisellekin pitäisi olla ihan reilusti aikaa! :D Ketään muita ATLAlaisia tulossa Frostiin? ;>


Vesiheimoooo~ *tumps*
Kuva: Ada
Edit: YumiKoyuki

torstai 25. joulukuuta 2014

Katsaus vuoteen 2014

Olisi kenties taas aika kyhätä kasaan katsaus menneeseen vuoteen cosplayn parissa. Tällaiselta siis näytti minun vuoteni 2014!


Conit (tai vastaavat), joihin osallistuin










Puvut



En juuri aseta itselleni tavoitteita sen suhteen, kuinka monta pukua vuodessa minun tulisi mielellään tehdä. Yleensä vuodenvaihteessa tiedän tulevan vuoden cossit jo etukäteen ja niitä on tavallisesti ollut kaksi, yksi talvelle ja yksi kesälle. Yleensä kuitenkin etukäteen suuniteltu määrä tuplaantuu vuoden aikana, kun huomaan olevan aikaa/rahaa/ryhmä tiedossa. Tänä vuonna suunniteltu määrä triplaantui (joskin se toinen niistä ihan aluksi suunnitelluista puvuista piti siirtää ensi vuodelle tai kauemmas aikataulun pettämisen vuoksi ja tilalle otettiin toinen paljon simppelimpi puku). Anyway, tänä vuonna tein viisi kokonaan uutta pukua, eli Elyon (W.I.T.C.H.), Ellen (Folklore), Mia Fey (Phoenix Wright: Ace Attorney), Chel (Tie El Doradoon) sekä Shepardin (Mass Effect) Citadel DLC -mekko, jota en tosin käyttänyt missään, kunhan vain tein ja pistin lopulta myyntiin (esitetyssä kuvassa puuttuu vielä N7-logo). Shepardin huppariversio tuli vedettyä lähinnä kaapista ja vietyä Video Games Live -konserttiin.

Nyt muuten huijasin, sillä uusia pukuja tulee tänä vuonna tehtyä kuusi kappaletta. Olen tällä hetkellä viimeistelemässä tilaustyötä ja kun Child of Lightista tutun Auroran mekko on valmis ennen vuodenvaihdetta ja tilaaja saa otettua cossistaan kuvia, liitän kuvan tuttuun tapaan Tilaustyöt-välilehteen.




Myös kolmea vanhaakin pukua tuli käytettyä. Catherine (Catherine) ja Will (W.I.T.C.H.) saivat pieniä uudistuksia sitten viime käyttökerran, kuten otsatukan kihartamista Catherinelle (tosin se peruukki joutaa nyt jo roskiin/ankaraan pesuun) ja Kandrakarin sydän Willille. Flemethille (Dragon Age II) ei juuri tarvinnut tehdä mitään perustarkastusta enempää.


Meikit ja maskitestailut



Lisäsin tähän myös ne simppelimmät, koska haha, voin. Loppupeleissähän en tehnyt mitään kovin kummoista, mutta etenkin kalenterin myötä tuli testailtua uusia juttuja. On hauska huomata, miten erilaiselta voi näyttää ihan pienilläkin jutuilla. Näistä Shepardilla, Barbiella ja Inkvisiittorilla on haettu jotain tiettyä näköä, mutta loput ovat olleet lähinnä tilanteen aivoituksia.


Videoita

Jätän tästä kategoriasta nyt kaikki coneissa kuvatut videot, joissa vain poseeraan kameralle ja pönötän puvussa. Sama homma kisaesityksien suhteen, sillä en niitä ole itse ollut kuvaamassa. Tässä siis videoita, joissa olen suunnitellusti ollut mukana, suunnittelemassa, kuvaamassa tai muuten toteuttamassa.



Meridianin Salaiset Päiväkirjat feat Elina, Kizzy ja Miro


Meridianin Salaisemmat Päiväkirjat feat. Elina ja Kizzy


Aprillipila feat. Elina


Blame It on the Cosplay

14 kysymystä cosplaysta

Animecon XI videona


Pukusuunnitelmat, jotka eivät toteutuneet

Yritin tänäkin vuonna tehdä Akane Owarin (Super Dangan Ronpa 2) Desuconin yhdelle päivälle, mutta päätin jo alkutekijöissä, ettei se ole prioriteettini, ja jos en ehdi tai muuten ei inspiroi tehdä pukua, niin en sitä tee. Näin lopulta kävi ja nyt se puku on kuollut ja kuopattu myös tulevaisuudessa. Ei vain ole minun juttuni. Toinen tauolle jätetty puku (valtavaksi harmikseni) oli Tali (Mass Effect), koska valmistuminen, työt ja muut cosplaykiireet pakottivat. Pukuun on hankittu melkein kaikki materiaalit, mutta en rehellisesti sanottuna enää tiedä, milloin saan sille aikaa. Toivottavasti tulevana vuonna.


Kilpailut

Tänä vuonna tuli kerättyä puolet lisää kisakokemusta jo aiempaan määrään nähden, ja lavalla tuli käytyä kahdesti. Tampere Kupliin ryhmäkisaan osallistuttiin yhdessä Elinan ja Kizzyn kanssa ja Cosvisioniin sain kutsun kutsuvieraskilpailuun. Kupliista lähti mukaan 1. sija, Cosvisionista 2. sija.


Kuva © Santtu Pajukanta

Kuva © Nyymix


Tuomaroitua tuli tultua näemmä enemmänkin, kun listassa on Yukiconin yksilökilpailu, Desucon Frostbiten Hall Cosplay, Hypecon sekä kesän Desuconin Hall Cosplay. Mammailemassa juoksentelin Traconissa.


Tuomareina: Hootti, Ilona, Lanvi, minä ja Fia
Kuva © Biitti

Tuomareina: minä, Miina, Senni, Mira ja Fukka
Kuva © Nyymix

Tuomareina: Emilia, Biitti ja minä
Kuva © nyt_ei_jaksa

Tuomareina: Shewon, Hansku ja minä
Kuva © Tytti Levänen

Töissä feat. Miro, Hootti, Artsa, Ilona ja Elina
Kuva © Ilona


Vuoden 2014 ”ensimmäiset”

Kisasin ensimmäistä kertaa ryhmäkisassa ja kilpailussa, jossa on mukana puvun lisäksi myös esitys. Facebook-sivuni sai ensimmäiset 1000 tykkäystä ja se on ihan järkyttävää. Työstin ensimmäistä kertaa metallia tehdastyövälineillä (sorvi) ja kokeilin ensimmäistä kertaa lehtikultaamista. Uskon, että tänä vuonna tapahtui huisin paljon enemmänkin ensimmäisiä, mutta niitä pieniä juttuja on vähän vaikeampi muistaa. Kuitenkin olen unohtanut jotain tosi isoa ja sitten hävettää.


Suunnitelmia vuodelle 2015

Avatar-ryhmäilyä Yacin, Jesmon, Biitin, Kepan ja Rikon (+muiden halukkaiden) kanssa Yukiconissa. Odin Sphere -ryhmäilyä Pablon ja Jesmon kanssa Desuconissa. Temen kanssa ollaan suunniteltu Mass Effect -cossailua tulevalle vuodelle. WCS Jesmon kanssa, mikäli portfoliohausta päästään läpi. El Dorado -photoshoottailua Elinan ja Kizzyn kanssa, kun ei tänä vuonna ehditty. Ja jos sitä Taliakin saisi tehtyä edes kesän aikana hissuksiin eteenpäin. Katsotaan kuinka pahasti muut suunnitelmat vetävät pidemmän korren.


Iloista uutta vuotta 2015, jahka se nyt tulee! Jee!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Animecon XI ja mistä nää kaikki selfiet tuli? 2/2

Tässä jatkoa ensimmäiselle Animeconin merkinnälle! Tämä merkintä koskee sunnuntaita!

Olin päättänyt jo lauantaina, etten laittaisi Mia Feitä ylleni enää sunnuntaina ja menin siis siviileissä. Aamu sujui tästä syystä paljon jouhevammin. Toisaalta, niin se tuppaa aina muutenkin olemaan (ainakin omalla kohdallani), että sunnuntait sujuvat aamulla sutjakkaammin, oli päällä pukua tai ei. Lupasin piirtää Chamiralle löhikäärmeen kylkeen hänen cossiaan varten ja noin muuten hengasin lähinnä kuvaajana/ylimääräisenä ökkömönkiäisenä Love Live! -ryhmän mukana, jossa Kifia ja Ninnu olivat mukana.


(Super)selfie-laskuri: 5
Kuva: Miama


Kuvasin Kifian kameralla videoita silloin tällöin ja siinä samalla tuli tutustuttua omasta kamerastani eroavaan käyttöjärjestelmään. Koska pidin Kifian kameran objektiivista ja haluaisin joskus uuden linssin omaan kameraani hankkia, halusin kokeilla, millaisia kuvia sellaisella käsissäni saisi. Valtavasti en siis kuvia loppujen lopuksi saanut otettua, sillä suurin osa ajasta meni asetuksien säätämiseen ja testailemiseen. Pidin kaulassani Kifian kameran ohella omaani ja napsin kuvia välistä myös sillä. Tuntui tosi venkalta pitää kahta kameraa samanaikaisesti kaulassa. En koe olevani mitenkään kummoinen valokuvaaja, mutta sain sentään esittää sellaista. :D


Love Live!

Hozhizora Rin - Ninnu
Ayase Eri - Nezukuro
Minami Kotori - Chiruka
Yazawa Nico - Eisy
Kousaka Honoka - chesti
Koizumi Hanayo - Rita
Toujou Nozomi - mviolet
Nishikino Maki - Kifia
Sonoda Umi - Tuiksu

Kuvat: YumiKoyuki








Viikonloppuna tuli muuten myös täyteen tasan vuosi siitä, kun con-pandakolmoset Lenni, Lille ja Lilli aloittivat matkansa Suomen coneissa Yacin, Kizzyn ja minun mukana. Kizzyn ollessa Iso-Britanniassa Wolfs Bane 2:ssa Lille luonnollisesti puuttui bileistä, mutta sentään Lenni ja Lilli pääsivät treffaamaan synttäreinään. :D


Häpi böösdeii!
Selfie-laskuri: 6


Pyörähdimme myöhemmin päivällä Kifian ja Ninnun kanssa katsomassa Esityskilpailun ja olin kieltämättä positiivisesti yllättynyt. Kisaajia tuntui olevan, jos ei paljon, niin riittävästi ja taso pysyi mielestäni kaikilta osin hyvänä. Oli useampi esitys, josta tykkäsin tosi paljon, ja ehkä ensimmäistä kertaa ikinä en mennyt ihan takuuseen siitä, ketkä pääsisivät sijoille. Omat arvaukseni osuivat tosin silti oikeaan, mutta ne olivat tosiaan vain arvauksia. Venäläinen Strawberry Panic! -pari jäi mieleen, myönnettäköön, lähinnä siksi, että harvemmin kisalavalla näkee ulkomailta tulleita cossaajia. Pidin kuitenkin paljon siitä, kuinka jo heidän yksinkertaisestakin esityksestä tuntui näkyvän se, miten eri tavalla muualla maailmaa tehdään cosplay-esityksiä. Ihanaa läsnäoloa lavalla (ja voi iih, miten heitä jännitti)!

Iltapäivän puolella kilpailun jälkeen lähdin kuvaamaan originaaliksi hahmokseen pukeutunutta Yokia, jonka kanssa olimme sopineet valokuvaamisesta jo pidemmän aikaa etukäteen. Mukaan lähtivät myös Hiron sekä Kifia, jotka toimivat hyvän seuran lisäksi kuvausassarina ja kakkoskuvaajana, muun muassa siirsivät roskasäiliön paikasta A paikkaan B, jotta saatoin kavuta sen päälle yrittämään pysyä pystyssä samalla kun kuvasin. Halusin välttämättä kuvata hiekkakentän kuvat niin, ettei taustalle tule muuta kuin hiekkaa. Olin kuvannut Yokia vain kerran aiemmin Desuconissa 2013 mustaa seinää vasten ja vähän jännitti ns. uusi aluevaltaus. Pääsen yllättävän harvoin kuvaamaan ulkoilmaan, joten se loi hitusen paineita. Ennen kaikkea jännitin kuitenkin sitä, että pystynkö saamaan aikaan jotain sellaista, joka täyttäisi mallin odotukset. Mielestäni sain kuitenkin ihan mukiinmeneviä otoksia, ja jos ei muuta, niin oli ainakin  hauskaa!


Yoki:
Fuyu Jaw're
Varjella

Kuvat: YumiKoyuki









No tokihan siitä piti giffi tehdä!

(Super)selfie-laskuri: 7
Kuva: Kifia

Noin muuten Animecon oli tosi omituinen con pitkästä aikaa, sillä en ollut töissä ollenkaan. Animecon taitaakin olla se ainoa toistuva tapahtuma, jossa en ole koskaan ollut töis- ei vaan olenhan ollut mammana vuoden 2012 Animeconissa, mitä oikein selitän! No, toinen peräkkäinen Animecon ilman töitä, se oli outoa! :D Olen niin tottunut olemaan joko töissä tai kisaamassa!

Kotimatka saattoi olla hivenen hasardi kokemus, mutta sekä Ninnu, Kifia että minä pääsimme kaikki turvallisesti kotiin, joskin vasta lähempänä yötä. Olen itse ollut conin jälkeen päivät töissä aamukahdeksasta lähtien ja illat käynyt läpi kuvia ja kirjoittanut blogia. Pakko sanoa, että kovempaa con-darraa ei ole kuunaan koettu.


Että silleen.
(Super)selfie-laskuri: 8
Kuva: Kifia


Ottakaa loppuun vielä kuitenkin koko viikonlopun koostava (musiikki)video, woop woop. Kenties saattaa siitäkin paistaa vähän läpi, että Robbie Williamsia tuli huudatettua viikonloppuna.


perjantai 18. huhtikuuta 2014

Tampere Kuplii ja "oho"

Päivitystä aiempaan tekemääni Tampere Kupliin merkintään!

Lauantai 29.3.2014
"Huhhei, olin Tampere Kupliissa yhden lyhykäisen päivän verran ja eipä ole pitkään aikaan ollut näin väsynyt olo cosplay-tapahtuman jälkeen. Joskus vähän Desucon Frostbiten jälkeen Elina ehdotti kisakärpäsen pureman kuulemma saaneena, että osallistuisimme Meridian-porukallamme Kupliin cosplay-kilpailuun, ja se passasi toki sekä Kizzylle että minulle. Siispä tänään pakkasimme kimpsut ja kampsut ja hyppäsimme Tampereen suuntaan kulkevaan aamujunaan (hyi, aikainen herätys). Päivän ohjelmaan kuului oikeastaan vain ja ainoastaan kisaaminen. Kävimme tuomaroinnissa ja kuvauspisteellä ja pian sitä pitkin jo lampsia "lavalle" valkokankaan eteen. Kilpailu siis oli ja meni.

Joo. OLLAAN SEITSEMÄN PARHAAN JOUKOSSA!




Nyt olisi vielä vuorossa Aamulehden sivuilla pidettävä nettiäänestys. ÄÄNESTÄKÄÄ siis Meridianin porukkaa, joka on W.I.T.C.H.:stä, kaikkien aikojen nostalgiapommisarjakuvasta! Olemme ne kolme telttaa siinä äänestyssivun ylimmässä kuvassa. Jee!

Äänestykseen pääset tästä!"


Perjantai 18.4.2014
Kilpailun tulokset selvisivät viikko sitten perjantaina Aamulehdestä ja joo. Oho. Meidän Meridian-ryhmä voitti tosi kiperästi yhden äänen erolla (eli tavallaan kahden, koska muuten oltaisiin oltu tasoissa kakkossijan kanssa) ja tuli vähän puun takaa. Tai ei, jos ihan rehellisiä ollaan, mutta tuli silti. Koska W.I.T.C.H. on aivan jäätävä nostalgiapommi monelle, uskoin mahdollisuuteemme päästä sijoille, mutta ensimmäinen sija oli tosi kiva yllätys. Sen lisäksi, että tietysti toivoi meidän porukan pärjäävän, myös ne omat kaksi suosikkiani pääsivät sijoille. Jee, onnea siis Hiccupille ja Astridille (How to Train Your Dragon 2) toisesta sijasta ja Thorinille ja Smaugille (Hobitti) kolmannesta! Olette parhaita! Palkinnoksi kaikki saavat kuulemma pystejä yksi per naama. Jänskättää nähdä kyllä, miltä mokomä näyttää. Meidän porukka saa omansa vasta Cosvisionissa kädestä käteen postin mahdollisten vahinkojen välttämisen vuoksi.

Eli asd. Ihan hirveästi kiitos kaikille äänestäneille! 

Muuten tosiaan Kuplii sujui kisaa odotellen ja Meridianin salaisia päiväkirjoja päivitellen. Ensimmäinen osa nähtiin Frostbiten jälkimainingeissa ja jatkoa seurasi heti Kupliin jälkeen. Tässä siis se.


tiistai 1. huhtikuuta 2014

Olen selkä ja 100 lasissa!

Aprillipäivän viimeiset hetket ovat vielä menossa, mutta laitetaan tämä jo tulemaan. Elinan blogissakin oleva video selittää:




Jos ensin siitä tätä edeltäneestä blogimerkinnästä. Kirjoitin aluksi paljon pidemmän tekstin, jossa kerroin tarpeestani jättää cosplay suurelle tauolle. Missään vaiheessa en ollut taukoa oikeasti edes harkinnut, mutta teksti onnistui silti olemaan henkilökohtainen ja todentuntuinen. Liiankin todentuntuinen, kuten Elina huomautti. En ollut ihan valmis ottamaan sitä riskiä, että ihmiset ottaisivat juttuni tosissaan ja tarpeettomasti ahdistuisivat tai poistaisivat blogini tai Facebook sivuni listoiltaan. Poistaa saa aina, mutta koska kyseessä olisi vale, ei se minusta tuntuisi reilulta ketään kohtaan. Siispä kirjoitin jutun kokonaan uusiksi siten, ettei kukaan oikeasti voisi ottaa sitä tosissaan. Olisin valtavan pinnallinen, jos harrastaisin cosplayta vain huomion vuoksi. Hyvänen aika sentään, harrastan cosplayta itseni takia, en muiden. Huomio on plussaa sopivissa määrin ja oikealla tavalla, mutta en minä kaipaa suuren maailman markkinoita. Minun on hyvä harrastaa juuri näin kuin tähänkin mennessä. Minnekään kiirehtimättä ja miten milloinkin tuntuu hyvältä. Olen haaveillut toisinaan arvokisoissa käymisestä, mutta kuten on näkynyt, en ole niissä käynyt, vaikka harrastusvuosia on kuusi kappaletta. En ole kokenut olevani valmis, eikä minun mielestäni tarvitsekaan olla. (Tänä vuonna on kuitenkin lähtenyt ajatus kytemään vähän syvemmin tulevaisuutta ajatellen. ;>)

Mutta se aprillipila! Koko juttua suunniteltiin tosiaan pitkään ja hartaasti. Elina linkkasi minulle videon, jossa Venus Angelic on osana. Nukkemainen teema ällösöpöine aspekteineen herätti kovasti ajatuksia ja Elina tokaisi, että olisiko hienoin juttu ikinä tehdä itse joku video vastaavissa vermeissä aprillia ajatellen. Naureskelin mukana ja heitin omia ajatuksia kehiin. Jossain vaiheessa huomasimme, ettei homma ollut enää läppää ja ideoimme aivan tosissamme. Suunnittelua seurasi pidemmän aikaa, mihin sisältyi niin nimien uusimista, käsikirjoittamista, lokaation skouttaamista ja vaatteiden haalimista.

Ensimmäisenä taisimme keksiä meille uudet sopivat japanilaiset nimet, jotka mukailivat kuitenkin silti meitä itseämme. Siispä Elinasta tuli coolisti RIN (isolla ilman arvoliitteitä) ja minusta suloisesti Yumi-chan. Sovimme myös keskenämme, millainen värikoodi meillä kummallakin tulisi olemaan. Alustavien puheiden mukan Elina edusti vaaleansinisessä ja puhtaanvalkoisessa, minä vaaleanpunaisessa ja kermanvalkoisessa. Tehtävänjako sovittiin pääpiirteittäin siten, että minä huolehtisin blogin headerista ja kuvien käsittelystä sekä puvustuksesta, kun taas Elina otti hoitaakseen videon editoinnin, kuvauspaikan järjestämisen ja itse blogin pystyyn pistämisen. Blogin ulkoasu ja videon käsikirjoitus tehtiin aika lailla yhdessä.


Se on kaunis! Cupcakes & Sweet Tea oli tarkoitus olla työnimi, mutta se tuli sitten jäädäkseen.


Minulla on sinänsä se etu, että opiskelen pukusuunnittelua teatteriin ja elokuviin ynnä muihin esittäviin taiteisiin, ja koululla on pukuvarasto, josta kykeni tarpeen vaatiessa etsimään teeman mukaisia vaatteita. Kumpikaan meistä kun ei aivan tätä tyylisuuntaa visuaalisesti edusta, joten oma vaatekaappikin oli paljolti sen mukainen. Romusin pukuvaraston läpi ja muutamia vaihtoehtoja löytyi.


Yksi muutamasta vaihtoehdosta


Vaatteet eivät kuitenkaan olleet aivan sitä mitä haettiin, vaikka olisivatkin kelvanneet paremman puutteessa. Taisi olla saman päivän aikana, kun muistin Sallan, jonka tyyli oli enemmän kuin loistava tätä tempausta ajatellen. Kuten sanottu, tarkoituksenamme Elinan kanssa ei missään nimessä ollut loukata ketään. Tyyli ei vain ole meille kummallekaan se omin kun taas esimerkiksi Sallalle se on jotain niin täydellistä ja oikeaa. Pidimme Elinan kanssa suunnitelmat visusti salassa muuten, mutta Sallalle asian laita piti tietenkin paljastaa. Pääsimme puljaamaan Sallan vaatekaapin ja koruvarastojen sisällön kanssa, joista löytyi aivan valtavasti kaikkea ihanaa ja kaikki tarvittava löytyikin yhdestä osoitteesta. (Kiitos vielä, Salla! )

Kummankaan koti ei myöskään ollut mitä edustuskelposin kuvauspaikkana teemallisesti ja Elinan piiristä löytyikin eräs, jonka asunnon voisimme vallata. Pääsimme kuvaamaan Nannalle, jossa vastassa oli aika romanttinen sisustus, joka toimi teeastiastoni kanssa muikeasti. Lisäksi heti eteisessä tervehtimään kipitti ihana sosiaalitapaus Ebba-kissa (;3; ), joka pääsisi mukaan videoon. Minun oli vähän skarpattava kuvauksissa, jotta saisin itsestäni ulos edes joten kuten kawaii uguu -äänensävyn, sillä kameran edessä pönöttäminen röyhelöisissä, söpöissä vaatteissa tuntui vieraalta, mutta Ebban ollessa mukana huomasin olevani messissä potenssiin tuhat. Ihanat eläimet ja lässyttämisen tarve ja sen luontevuus sellaisten läsnäollessa osoitti taas totensa.)



Ebba rakastaa kaikkia.

Tässä vielä siis puolisentoista viikkoa sitten kuvattu video ja kuvat aprillipäivää varten, jos missasit! Elina kuvasi minut ja minä Elinan. Kaikki kuvien jälkikäsittely on allekirjoittaneen käsialaa ja niiden vahva shooppaus oli täysin tiedostettua ja haettuakin. (Sain haalittua näitä varten Photoshoppiin uusia brusheja!)











Tyynysotakuvat © kamerajalusta

Kuva © Nanna

Oli ehkä ihan liian kivaa suunnitella ja toteuttaa tämäkin tempaus. En ole koskaan ollut kovin kummoinen aprillipäivänviettäjä. En oikeasti ikinä edes muista, että on aprillipäivä, ennen kuin jossain nettisivustoilla huomaan jotain outoa jäynää. En siis ole koskaan oikeasti edes pikkuisesti juksannut ketään, joten tällainen suuremman skaalan juttu oli ihan erikivaa! Lisäksi oli hauska näyttää erilaiselta ja laitetulta, niin jätin sitten päivän päätteeksi osan vaatteista päälle.


Elina: "Sä olet ku semmonen geneerinen japanilainen Ayumi-Hamasaki-R'n'B-laulaja!"



Tämä on muuten koko blogini 100. merkintä ja pakko todeta sen olevan aika tosi kivaa, että nimenomaan tämä merkintä on se ensimmäinen kolminumeroinen. Entryt eivät ole loppumassa tähän ja cosplay jatkuu elämässäni yhtä vahvana kuin tähänkin saakka!

LISÄKSI: Vielä ehdit äänestää meidän W.I.T.C.H.-ryhmää Tampere Kupliin cosplay-kilpailussa! Äänestys loppuu huomenna (2.4.) klo 12! Äänestä TÄÄLLÄ!


Kiitos tästä. Peace and love!