YumiKoyuki Cosplay: puku: neku

maanantai 25. huhtikuuta 2011

You are beautiful

Tulin näemmä hämmentävästi kanssabloggaajien keskuudessa kiertävän You are beautiful -tunnustuksen uhriksi (kiitos Kimmyn). Homma toimii siis kutakuinkin näin:

You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille. Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!

Toki, otan haasteen vastaan. En voi luvata, etteikö joitakin valitsemistani kuvista jo löydy internetin saloista esimerkiksi jostain flickeristä kuvaajien latomana. Itse en seuraavia ole (muistaakseni ainakaan) aikaisemmin julkistanut.


OrganisaatioXIII!Roxas - Because you're worth it!

Oikeasti kaikki alkoi ensimmäisestä järjestetystä Tsukiconista, mutta ette ihan oikeasti ole niin koskaan milloinkaan näkemässä siellä käyttämästäni puvusta todisteita, ellette satu olemaan hyviä googlettajia. Tämänkin kuvan näyttäminen on vain puhdasta tuskaa.

Itselleni cosplayelämä alkoi kuitenkin tästä: photoshoot-miitistä. Kuvan kyseisen miitin järjesti ystäväiseni Wepi kolme vuotta sitten (2008), mikä käynnisti tradition suuressa cosplay-kaveripiirissämme ja sai tuekseen ihan omat kotisivutkin. Harmiksi porukka on kuitenkin hieman hajaantunut, ja voisi ehkä myös väittää, että ikää on tullut joillekin "liikaa", eikä kyseinen enää niin paljon kiinnosta. Vaihtoehtoisesti on paljon kiireitä, eikä tätä enää muisteta ja ehditä järjestää enää tänä päivänä (viimeisin photoshoot järjestettiin talvella/keväällä/vaihteessa vuosi sitten, 2010, juhlistamaan photoshoot-miittien 2-vuotissyntymäpäiviä). Olisi minusta ihan hirveän kivaa, jos johonkin väliin vielä tällainen saataisiin järjestettyä, itselleni kun moiset ovat olleet ihan hirveän iso ja sydäntä lämmittävä osa elämää.

Kuvaajaa en enää valitettavasti muista.

Neku - Nyuu~!

Saatte kuvan Ropeconista (2009), josta peräisin olevista kuvista tämä on niin kutsutusti kulissien takaa. Kuvia on varsin hilpeä katsella näin jälkeenpäin, kun sitä huomaa, että miltei kaikista photoshooteista liki 80% on niitä vääntelen-naamaani-hassusti-ai-oho-otit-jo-kuvan-ei-se-mitään-on-hirveän-hauskaa-jee -kuvia, ja ne vaivaiset 20% on niitä vakavissaan otettuja.

Cossini hiuskuontalo on herättänyt ihmisissä ilmeisesti kummastusta, mutta ikäväkseni joudun korjaamaan sen suurimman virheoletuksen. Ei, kyseessä ei ole peruukki, vaan ihan oma tukkani.

Kuvaajana Islienne.

Aigis

Otos on 2009 vuoden Tsukiconista - tai no, ei varsinaisesti, sillä karkasimme tapahtumasta Kiasmaan, jossa oli tuolloin lattiassa näyttelyyn kuuluvia ympyröitä. Saimme aivan järkyttävän hienon kuvausidean, mutta kaikista yrityksistä huolimatta kuvista ei saatu tarkkoja valaistuksen heikkoudesta johtuen. Harmi.

Kuvassa kanssani ovat Lefrin, Wooditus ja Lirlys.

Kuvaajana Kangaskasa.

Velvet

Siinä missä miitit ovat vähentyneet, ns. privaattishoottaaminen on lisääntynyt enemmän. Koska minulla ei ennestään ollut kuvia lumisilla maisemilla muutoin kuin omien hahmojen taustoina, sain viime talvena itseäni niskasta kiinni ja suuntasin uhmakkaasti vähäpukeisena ulos kotini läheiseen metsikköpahaseen.. Asteet olivat onneksi jo plussaan päin, enkä hankkinut itselleni edes nuhaa. Tuuli kuitenkin melkoisen pistävästi, ja kyllä siinä raajat violeteiksi menivät ja koko ruumiin valtaavaa hytinää oli mahdotonta kitkeä pois.

En ole vielä ehtinyt julkistaa shootista kuvia, sillä yritän saada käsiini parempaa kuvanmuokkausohjelmaa kuin mitä minulla toistaiseksi on.

Kuvaajana Trinode.

Chidori

Uusimmat cosplay-kuvani on otettu studiossa, mikä oli minulla kokemuksena aivan vieras ja ensimmäinen. Toki sitä on Helsingin kuvataidelukiossa opiskellessa nähnyt ja ollut studiossa, mutta ei koskaan itse kameran edessä. Näitäkään kuvia en ole saanut postattua sopivan kuvanmuokkausohjelman puutteen vuoksi.

Kuvaajana Kimmy.

Vielä olisi se tagaamisen vuoro, ja omiksi uhrikseni joutuvat:

Trinode

Wepi

Rewe

Pahoittelen muuten kovasti tässä päivityksessä ilmaantuvia epäsäännöllisiä "rivivälejä" kuvien ylä- ja alapuolella. Olen yrittänyt asiaa korjata, mutta blogger ei näemmä suostu yhteistyöhön.

maanantai 9. elokuuta 2010

CRACK

Lueskelin tässä muutama päivä sitten Wepin blogimerkintää eläytymistaidosta cosplayattaviin hahmoihin (ja mahdollisesti sen puutteesta) ja enpä voinut vastustaa kiusausta kommentoida asiaan itsekin jollain lailla.

Eli siis, olen tosiaan harrastanut cossaamista nyt noin kaksi ja puoli vuotta, mikä ei mielestäni ole kovinkaan kauan. Tämän lisäksi astuin harrastuksessa mukaan melkein ensimmäisenä näihin nyt jo perinteiksi muodostuneisiin photoshootteihin (niihin miittimuotoisiin, tänä kesänä on tosin ollut melkoisen hiljaista sillä suunnalla), joten jonkinlaista naamanhallintaa on ollut syytä ehkä omata. Tosin, ne ensimmäiset shootit eivät ehkä ihan onnistuneet tarkoitusperässään, tapaukset kun olivat melkolailla enemmän miittejä kuin shoottaamista. Mutta hyviä muistoja, hyviä muistoja (ja paljon häpeämistä McDonaldsin pöytien alta). Shooteissa ollaan ehkä tähän päivään asti "hieman" kehitytty ja kasvettu, alettu ottaa asiaa vakavammin. Tästä voinen siirtyä oivallisesti omiin kokemuksiini posettajana.

En ole vakava malli. Lyhyesti ja ytimekkäästi. En koe siis kuitenkaan, että kanssani olisi jotenkin vaikeaa työskennellä, pystyn pysymään ilmeessä jos tilanne sitä vaatii (Lirlys pysyy hiljaa Traconista :D, tilanne oli siellä aivan toinen!), mutta hyvin usein sinne väliin ilmestyy kärsiviä naamoja, derpejä ja durreja. Suurin osa cossattavista hahmoistani on kuitenkin ollut sitä hiljaista, rauhallista, vakavaa tai muuten vain sitä jo loppuun kulutettua kaukaisuuteen katsovaa tyyppiä, että olen siihen jo kovinkin tottunut. Seuraavat eivät ole cossikuvia, mutta edustavat hyvin sitä sanomaa, jota tässä tapauksessa hapuilen.

No eivät katso sinne horisonttiin, mutta esittävät nättiä.

Vain pari hahmoa on ollut niitä hauskempia tapauksia, mutta harmikseni niistä ei ole (koskaan?) saatu postattavia kuvia iloisessa tunnelmassa. Lisäksi haluaisin kovasti joskus saada naamalleni käyttöä aggressiivista hahmoa varten, sillä en ole tainnut myöskään kulmiani kummemmin kurtistella. Selityksestäni huomaan, että edustan tyhjyyteen katsovaa, ilmeetöntä sakkia, jonka ei tarvitse osata oikeastaan sen kummempaa. Komppaan silti Wepiä tässäkin, että siinäkin voi silti olla haastetta, ettei näytä vaan isolta kolmelta pisteeltä ajatuskuplassa. Siihen en itse toisaalta osaa omista kyvyistäni vastata.

Point. Eniten cossailen vakavanaamaisempia hahmoja, mutta oman sosiaalisehkon ja avoimen luonteeni takia on mukava repäistä (usein) ja työntää se kieli sieltä hampaiden ohi ulos lähes joka kerta, kun kuvatessa ei hetkeksi ole aistittavissa äärimmäisen vakavaa keskittymistä. En voi taata kuvaajien tyytyväisyyttä toimenpiteeseeni, mutta itseäni tämä helpottaa, ja on mukava heittää enemmän tai vähemmän huonoa läppää muutaman otoksen väliin, esim. silloin kun voisi vaihtaa posetusta tai kuvakulmaa. Olen mielestäni hirveän huono ideoimaan omia posetuksiani, ja kevennän omaa tunnelmaani ylitsevuotavalta mietinnältä huulen heiton ja derppien merkeissä. Lisäksi minulla on pakonomainen mielleyhtymä sille, että kameralle kuuluu AINA tehdä mitä hehkein ele, jos se linssi sattuu omaan suuntaan osoittamaan.

Pajatan paljon turhuuksia, enkä edes kuulosta siltä, että tietäisin mistä puhun. Kadotin oman pointtini tässä. Ottakaa siis iso läjä loistavia esimerkkejä "kulissien takaa"! Annan itseni alttiiksi, on lupa nauraa. Teen niin itsekin~ Osassa kuvista itselläni ei ehkä ole se koomisin naamari, enkä ole varma mitä mieltä ihmiset ovat oman naamansa näkymisestä kanssani. Joidenkin kuvien tilanne on se, mikä tekee niistä paljon arvokkaampia kuin kansioihini pölyttymään jättämisen.

Niitä "hyviä" kuvia sitten omalla deviantART-tunnuksellani, tai vaihtoehtoisesti muutaman alla listatun nimen takana samaisessa paikassa.

Kuvaajakrediitit etukäteen.

Sora-siu

OC: Nachi