Jahuu,
pari päivää conin jälkeen on taas aika kirjoitella.
Matka
kohti Kuopion Animeconia alkoi perjantai-iltapäivänä ja
suunnilleen samassa seurassa kuin viime vuonnakin.
Tällä kertaa automatkalla ei sattunut väliin ruuhkia, ainakaan
pysäyttävän laatuisia. Saavuimme Kuopioon siinä ilta-yön
taitteessa. Olin saanut pukuni periaatteessa valmiiksi jo edeltävänä
päivänä, mutta koska en pariin kohtaan ollut tyytyväinen, tiesi
se vielä hyvin pikaista käsin ompelua perjantai-iltana. Olisin
muuten tehnyt homman jo matkalla, mutta voin hyvin herkästi pahoin
autoissa.
|
Matka oli suunnilleen tätä. Olen kaunis.
Kuva © Kifia |
Ompeluhomma
ei onneksi kestänyt kovinkaan pitkään, ja pääsimme majapaikkaporukan kanssa viettämään iltaa Ilonan sponsoroimaan,
ei-niin-viralliseen Ilonaconiin. :D Ohjelmaan kuului lähinnä
grillausta ja saunomista, mutta myös yritystä uimaankin löytyi,
allekirjoittaneella veden viileyden vuoksi tosin heikoin tuloksin.
Emme viipyneet kolmen koplallamme kovinkaan pitkään ja painuimme jo
parin tunnin päästä nukkumaan.
Lauantaiaamuna
releet niskaan ja ennen puoltapäivää Musiikkitalolle conittamaan.
Kenelläkään ei ollut kummempia suunnitelmia ohjelmistoa ajatellen,
mutta ainakin molempien päivien cosplaykisat oli tavan vuoksi
nähtävä, samaten Irtsan Käyttäisikö kuningatar
tätä? - Kankaat cosplayssa –paneeliin voisi suunnistaa.
Palavaa innostusta ei lähtökohtaisesti illan Animekonserttia
kohtaan ollut, mutta päädyimme kuitenkin siihen, ettei siinä
nyt mitään menetäkään, euron lippuhinta ei ollut millään muotoa paha.
|
Yaci pääsi hommiin heti Musiikkitalon pihalla.
Siinä on peili. Yaci ei esitä minulle "sitä kysymystä".
Kuva © Kizzy |
Animeconissa lippuhommat eivät
kuitenkaan onnistuneet toivotusti. Lippuja ei ollut hoidettu
valmiiksi ajoissa ja useampi tunti päivästä kului sisällä
paahtuessa, kun piti olla kuulolla lippuinfoilmoituksia varten, tämän
vuoksi aiemmin mainittu paneelikin missattiin. Lisäksi sekä
konsertin että kisan liput tulivat jakoon eri aikoihin ja aulaan
syntyi valtavan pitkä ja sekava epätiedon jono, jossa kisaan
jonottaneet joutuivat pettymään pitkän odotuksen jälkeen. Jono
kun oli tarkoitettu vain konserttilipuille ja kisaliput tulisivat
jakoon vasta tuntia tai paria myöhemmin. Molempien ohjelmien liput
kuitenkin lopulta saatiin, eikä kummempia sekavuuksia tämän päivän
aikana enää taidettu kohdata.
Will
Vandom -cossini saama huomio oli valehtelematta pieni järkytys. Olin
saanut kyllä alustavasti sen käsityksen, että mokoma tulisi
ilahduttamaan joitakin päätellen WIP-postaukseeni tulleista
kommenteista, mutta se, etten ehtisi edes syödä rauhassa, oli kyllä
aika odottamatonta. Lisäksi päädyin näemmä myös pariin
con-videoon ja haastatteluun. Olin lievästi tunnelmissa kaikista
ihanista kommenteista ja kehuista, ihan sydämestä otti. Haluaisin
kuitenkin taas painottaa sitä, että kiltit, muistakaa ottaa
huomioon cossaajan mahdollisesti pukuunsa näkemä vaiva ja yrittäkää
olla kunnioittavia tätä kohtaan. Enemmän kuin kerran sain
muistuttaa ihmisiä, etten välttämättä ilahdu siipiin
luvattomasti kajoamisesta, sillä en näe kuinka hellästi niitä
lähestytään. Muut eivät voisi mitenkään tietää, josko siivet
vaikka yhtäkkiä putoaisivatkin ja menisivät rikki. Luvan kysyminen
on siis erittäin toivottua ja osoittaa kohteliasta arvostusta. Myös
muihin puvun osiin kajottiin ja harmistuin tästä erityisesti siinä
vaiheessa kun tämän seurauksena minun piti etsiä käsiini liimaa,
jotta irronnut osa saataisiin takaisin paikoilleen. Mitään vakavaa
nyt ei todellakaan onneksi sattunut enkä missään nimessä kanna
kaunaa kenellekään, mutta pointti. Olkaa toki huomaavaisia! :>
Iltapäivän
Animekonsertti oli todellakin menemisen arvoinen. Permannon toiseen
riviin istuessa mahanpohjaa kutkutti ja ensimmäisen kappaleen
ensimmäisellä nuotilla kyyneleet lähtivät vuolaasti virtaamaan.
Niiskutin aika avoimesti hihaani, sillä nenäliinoja ei mukaan oltu tajuttu ottaa. Siinä vähän puolivälin jälkeen parin
rauhallisemman biisin aikana alkoi silmät raukeasti lupsua silkkaa
hyvää oloa, ei suinkaan kyllästymistään, ja vajosin jonnekin
koomatilaan enkä tiedostanut yhtään mitään. Konsertin loputtua
oli niin henkisesti kuin fyysisestikin aivan lopussa ja tuntui, että
seuraavana yönä nukutaan hyvin.
Lauantai
ei kuitenkaan vielä ollut pulkassa, vaan vuorossa oli Animecon vs.
Desucon –korisottelu. Kunnian kisasta itselleen kiskoi lopulta
Desuconin porukka, vaikka hyvin tasoissa lähes koko peli oltiinkin.
|
Ilona kannustaa. |
Tästä
lähdimme jatkamaan iltaa jälleen Ilonaconiin. Tällä kertaa jätin
saunavuoron käyttämättä ja uskaltauduin kunnolla heittämään
talviturkin pois. Pulahdus oli kuitenkin vain kerran homma ja
istuskelin loppuillan lähinnä laiturin nokassa.
|
Tämä jäi jälkeen kun nousin ylös. |
Lauantain
Cosplaykilpailu oli tuntunut melko... no, ei nyt voi sanoa
”tylsältä”, mutta se hurahti hyvin nopeasti ohi eikä jättänyt
mieleensä oikeastaan mitään. Tästä poiketen sunnuntain Esityskilpailu oli
jotain aivan muuta. NaruDossu veti tämän päivän juonnon
mielestäni pääpiirteittäin varsin onnistuneesti. Palkintojenjaon välittömyys heti kisan jälkeen oli ilmeisesti ollut
yllätys sekä juontajalle että koko kisaporukalle, mitä olen
jälkipuheista ymmärtänyt. Juontaja onnistui kuitenkin paikkaamaan
tämän välin hyvin. Läppä ei tuntunut pakotetulta ja oikeasti
nauroin ääneen. Odotteluaika ei tuntunut odottelulta ja aika
vierähti nopeasti. Olen kuitenkin loppupeleissä tukemassa sitä
ajatusta, että tällaisia yllättäviä tilanteita ei sattuisi, ja
keksittäisiin väliin joku suunnitellumpi väliaikashow, jos
palkinnot kerran halutaan jakaa heti kisan jälkeen. Hyvin kuitenkin
pelastit, Nartsa!
Viikonlopulta
jäi käteen myös todistus Taidekujalla käymisestä. Olen aivan
hulluna pupujuttuihin (se tuskin tulee enää yllätyksenä
kenellekään) ja kun kiikaroidessani bongasin kaulanauhaan pujotetun
valkoisen pupun pään, oli minun saatava se hyppysiini.
|
Ihana tekele peräisin KuMustan pöydältä. |
Ja
vielä loppuun erityinen maininta. Heti
perjantaina Kizzyllä (majapaikka) edellä mainittu
tyrkkäsi käteeni WWF:lta ostamansa pehmopandan, jonka oli kuuleman
mukaan ”muuten vain” minulle ostanut. Samaisessa paikassa
punkannut Yaci oli myös saanut vastaavanlaisen ja
toki Kizzy oli itselleenkin yhden poloisen hankkinut. Kukin on
niin persoonallisen näköinen etten kestä ja täytyihän kaikille
antaa nimetkin.
|
Vasemmalta oikealle: Kizzyn Lille, minun Lilli ja Yacin Lenni. |
Lilli
siis liittyi sunnuntaina bensamaksun pulittavien joukkoon Kifian
autoon ja saimme pallerosta riemua ehkä liiaksikin matkalle. Lillin
seikkailuja on voinut seurata Twitteristä Kifian profiilista. Itse
en (ainakaan toistaiseksi) tunnuksia sivustolle omista.
|
Kuva © Kifia |
Kuvat
Willistäni laittelen erikseen, sillä niitä on taas sen verran. :D
Seuraava kerta taitaa sitten olla Tracon, mikäli en Ropeconiin eksy!