maanantai 9. kesäkuuta 2014

Desucon 2014 ja kuinka sydän ei taas vaihteeksi kestä

Jo etukäteen on varoitettava, että jos odotitte näkevänne kuvia Desuconin puvuistani, joudutte valitettavasti pettymään. Minulla oli viikonloppuna niin kiire ja syystä tai toisesta photoshoottailua ei juuri tapahtunut, joten kuvatodisteet ovat vähissä. Napsin tosin itse muutamia kuvia, joten edes niitä saan ympättyä mukaan.

Jo viime vuonna minun oli ollut tarkoitus cossailla Akane Owaria pelistä Super Dangan Ronpa 2, mutta silloisten kiireiden vuoksi jouduin tiputtamaan puvun listaltani pois ja priorisoimaan muita pukujani. Puku tuli tehtyä puolivalmiiksi hameen ja kenkien verran ja jäi vain odottamaan lopullista valmistumista. Kun tänä vuonna Facebookissa syntyi keskustelua mahdollisesta SDR2-ryhmästä, oli minulla hyvä syy mahdollisesti saada Akane vihdoin vuotta myöhemmin valmiiksi. Kuitenkin Akane ei tulisi olemaan prioriteettini tänäkään vuonna, sillä muut puvut menivät edelle, ja teinkin tämän selväksi jo ilmoittautuessani mukaan välttääkseni turhan mielensä pahoittamisen peruutustilanteen mahdollisesti sattuessa.


Mihin hommat vuonna 2013 jäivät

Se, mikä tulisi sitten olemaan Desuconin puvuistani prioriteettina, oli Mia Fey pelisarjasta Phoenix Wright: Ace Attorney. Tykkäsin Miasta hahmona aivan jäätävästi, mutta en sinällään kummemmin ollut miettinyt hahmon cossaamista. Olinhan jo kerran aiemmin cossannut samasta sarjasta jotain muuta hahmoa. Kuitenkin kun Elffi meni tekemään pelistä tutun Godotin, heräsi minulle pakko toteuttaa aiemmin mainittu neiti joskus (koska Godot on paras ja hahmot on ihan otp). Puvun aloittamista piti lykkäillä aika pitkään muiden projektien vuoksi, mutta Desuun saimme sovittua cossaavamme yhdessä ja tuolloin olisin vapaa muista pukuvelvollisuuksistani sen verran, että aikaa riittäisi yksinkertaiseen cossiin. Oli sekä siunaus että harmi, että Mian puku oli niinkin yksinkertainen. Cosvisionissa käyttämäni Ellenin puku oli ollut niin työläs ja stressaava tehdä, että kaipasin pitkän loman puvuista ja mikä sen parempaa kuin yksinkertainen puku ilman sen kummempaa aivotyöskentelyä. Kuitenkin kaipaan puvuissa aina jotakin haastetta, enkä oikein uskonut Mian sitä minulle tarjoavan. Onneksi sentään pääsin tyydyttämään nillittämisen tarvettani ja tekemään pikkutarkkaa hiomista Mian magataman kohdalla ja sen tekemisestä nautinkin puvussa eniten.



Paperclayta hiottuna vesihiomapaperilla, Citadel-miniatyyrimaalia ja kiiltävä spraylakkaa



Olisin pärjännyt viikonloppuna kahdella puvulla vallan mainiosti, mutta päätin ottaa mukaan myös Ellenin ulkoilutukselle sunnuntaita varten. Olikin ollut pitkä aika siitä, kun conin joka päivälle olisi eri puku, oli tapahtuma sitten kaksi- tai kolmipäiväinen!

No sattui sitten niin, että tarvitsin Cosvisionin jälkeen pidemmän loman puvuista kuin olin kuvitellut ja Mian sain aloitettua vasta viikko ennen conia. Puolivälissä viikkoa pohdin jo ankarasti sitä, yrittäisinkö saada sekä Mian että Akanen valmiiksi ajoissa coniin uhraten yöuniani ja jaksamista noin muuten, vai tulisiko Akane tiputtaa vain suosiolla jo toistamiseen pois. Koska olin ollut vuoden sisään jo kahdesti sairaalan päivystyksessä cosplaysta aiheutuvan stressin ja sen mukana tulevien ruumiillisten vajaatoimintareaktioiden kanssa, aloin kallistua aika vahvasti siihen suuntaan, ettei se ollut oikeasti sen arvoista, jos joutuisinkin samaan jamaan jo kolmannen kerran. Sen lisäksi että ajattelin omaa terveyttäni, minua ei rehellisesti sanottuna inspannut Akanen pukeminen niin yhtään. Olin laihtunut viime vuodesta niin paljon, ettei hame ollut minulle juuri enää mini ja helmaa olisi pitänyt lyhentää, sekä minun olisi vaikea saada hahmoa vastaavaa rintavarustusta sellaisen paidan ja rintaliivimallin kanssa (Mialla onnistui kohtalaisesti, koska siltarintaliivit, joihin sai kolmet toppaukset mahtumaan hyvin). Akanella on myös selkeästi omaa ihoani päivettyneempi iho, minkä ajatteleminenkin meikin ja siihen kuluvan ajan puolesta tuntui vastenmieliseltä. Joten no, se siitä sitten. Päätin mennä perjantaina enemmän tai vähemmän siviileissä. Mia Feyn puku valmistui pari päivää ennen conia, mistä olin aivan tavattoman onnellinen.

--

Itse conista minulla on aika vähän kerrottavaa. Perjantaina pyörähdin paikalla parin tunnin ajan siviileissä. Olin kuitenkin halunnut panostaa ulkonäkööni, kun se kerran oli hyvällä syyllä mahdollista. Vajaan parin tunnin Sibeliustalolla hengailun jälkeen päätimme Maijun kanssa käydä kaupassa hakemassa ruokaa ennen kuin mokomat menisivät kiinni ja viedä lastin majapaikkaamme Elinan porukoille, missä Elina itse soturin elkein väänsi EC-pukuaan. Maiju lähti vielä kavereidensa seuraksi takaisin Sibbelle, mutta koska paikalla ei juuri ollut minulle mitään tapahtumarikasta ja olin jo sen verran uupunutkin, päätin jäädä mieluummin Elinan seuraksi tsemppaamaan. Loppuilta kului lähinnä hiljaa seuraavaa päivää jännittäessä, 30 päivän lihastreenihaastetta suorittaessa ja Mandarin Morningia lipittäessä.


Perjantain look (plus klassiset haalarit ja korot) ja ankat puussa


Lauantaille olimme sopineet Elffin ja Niew Photographyn kanssa photoshootin aamupäivälle ennen muita töitä ja on kyllä pakko sanoa, että oli ehkä siisteintä ikinä. Jännäsin aika paljon, koska valokuvaaja on yksi suosikeistani ja olin ensimmäistä kertaa hänen mallinaan. Ja koska hei, ette voi väittää, etteikö Elffi olisi aika hahmonsa näköinen Godot. Ja kun yhyhy Godot x Mia  mutta kun voiko sen mukaisia kuvia ottaa vai pitääkö vaan mennä täysin asiallisesti koko ajan vai voiko tehdä canonin mukaista jotain ~spessumpaa~ apua suorituspaineeeeet. //// Kuvaustilanne oli kuitenkin onneksi varsin kuumottava hilpeä ja se mitä sain kameran näytöltä nähdä oli jotain ihan mieletöntä. Kuvia pitää vielä tosin odottaa tovi jos toinenkin (voi oikeasti mennä muutama kuukausikin), mutta en niin malttaisi! Tiedän odotuksen kuitenkin olevan sen arvoista ja se sentään tekee odotuksesta helpompaa. :>

Töissä vaikutin jälleen yhtenä Hall Cosplayn tuomarina ja oli muikeaa. Olimme vissiin aika tehokkaita, sillä aikaa jäi mukavasti perusteluiden kirjoittamiseenkin ja rentoutumiseen/valmistautumiseen ennen kilpailun alkua. Sain odottaessa myös napsaistua sekä Kifiasta että Elinasta parit kuvat tutulla mustalla seinällä.


Kifia: Chocola Meilleure - Sugar Sugar Rune

Elina: Yurick - The Last Story


Pääsimme muun tuomariston kanssa istumaan permannon eturiviin, jossa jänskäsin koko kisan ihan penkin reunalla. Olin odottanut EuroCosplay -kisoja kuin kuuta nousevaa ja ei hemmetti sentään miten sydämestä otti se odottaminen, että näen Elinan lavalla. Olin nähnyt esityksen taustanauhan aiemmin ja jo silloin se oli aiheuttanut kylmiä väreitä ja ankaraa liikutusta, mutta nyt lavalla se tuntuisi varmasti erilaiselta. Olin mennyt vähän lupailemaan, että itken aika varmasti jo ennen kuin Elina edes pääse lavalle ja no, oikeassapa olin. Koitin muistaa jatkuvasti, että minulla on vielä meikit naamassa ja ripset liimattuna ja jos itkisinkin niin se piti suorittaa hillitysti (olisi pitänyt tajuta varautua vedenkestävällä ja nenäliinoilla). Toimi ihan kohtalaisen hyvin koko esityksen ajan jopa! Hall Cosplayta ihastelimme kovasti myös, vaikka olimmehan toki nähneet kisaajat jo aiemmin esituomaroinnissa. Kisaajien puvut vain näyttivät erityisesti lavan valoissa niin häikäiseviltä, että meinasi ihan henki salpautua.

Olin etukäteen, taas vaihteeksi, jännännyt mitä tulisi sanoa lavalla. Olen toki ollut lavalla tuomarin roolissa aiemmin, mutta jotenkin nyt tuntui jännittävän enemmän kuin tavallisesti. Kun Cosvisionissa esiinnyin ensimmäistä kertaa ja minun piti esittää olevani jotain muuta kuin oikeasti olen, tajusin miten hyvältä oikeasti tuntui olla lavalla juuri nyt, kun saattoi olla ihan oma nolo, jännittävä itsensä esittämättä turhaan mitään muuta. Mokia ei tarvinnut yrittää piilotella ja olo tuntui vain suunnattoman luontevalta. Lisäksi olin kamalan heltynyt, kun sekä Hansku että Zerokin olivat kamalan symppiksiä omassa jännityksessään. Ja vaikken henkilökohtaisesti tuntenut yhtäkään sijoittuneista kasvoja ja nimeä paremmin, ei se estänyt minua vinkumasta koska hyvänen aika millaisia asuja porukka tekee. Ja muutenkin koko Hall Cosplayn kisaajajoukko täynnä niin taitavia ja sympaattisia ihmisiä, ettei pieni ihminen kestä. Kiitos oikeasti tästä kokemuksesta ja oikein paljon onnea sijoittuneille!


Hall Cosplay -tuomarit jännän äärellä
Kuva © Tytti Levänen


Hall Cosplay kisaajille sellaista infoa, että meiltä tuomareilta saa pyytää palautetetta, jos sellaista puvustaan kaipaa! Vastaamme mielellämme! Allekirjoittaneelle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen yumi_koyuki[at]hotmail[piste]com.

No se EuroCosplayn tulosten julkistaminen. Ei herranjumala. Väänsin paperia käsissäni hermostuksissani ja itkin jo valmiiksi, kävi miten kävi. Minulla oli kutina, että Elina voisi ihan hyvin sijoittua, mutta koitin pysyä rauhallisena ja vain keskittyä kuuntelemaan perusteluja, vaikka silmät vuotivatkin täyttä häkää. Kun toisen sijan perusteluja kerrottiin, aloin hokea päässäni ei-oo-tottaa ja vihdoin ykkössijan julkistuksen kohdalla reaktioni oli tätä luokkaa:


"YYYYEEESSSS!!"
Giffin kuvasi Kifia


...Olisikin ollut edes noin viehkeää.

Muistan suorastaan kirkuneeni itkusta ja hytisevän ja ei hyvänen aika millainen ihmisraunio olin ja miten ylpeä olin Elinasta ja olen yhäkin. Olin kuullut ja nähnyt pidemmän ajan, miten paljon Elina oli raatanut pukunsa sekä esityksensä eteen ja hän niin ansaitsi kaiken kunnian. Halusin päästä halaamaan Elinaa niin pian kuin suinkin ja teki tiukkaa pysyä paikallaan tuolilla. Zero oli kamalan ihastuttava "Sä voit mennä varmaan jo noni!" -kehotteluillaan, mutta pystyin onneksi pitämään pehvani penkissä niin kauan kunnes Elina pääsi lavan keskeltä vähän sivummalle. Heti tilaisuuden tullen juoksin siis pää kolmantena jalkana välittämättä siitä oliko se soveliasta vai ei kirmata niin lavalle MUTKU EI NYT OIKEESTI. ;__; ♥ Kuulin myöhemmin Elinalta, että yleisöstä oli kuulunut aika kehaistava "Awww", mikä oli mennyt minulta tärinäitkukohinoissani aika hyvin ohi. Joku muistikuva oli, mutta ei sen kummemmin. :D

Onnea vielä kamalasti plstcgylle toisesta ja Saarazille kolmannesta sijasta!

Koko loppuilta meni itkeskellessä oikeastaan vähän joka asiasta monen ihanan ihmisen kanssa, kaikki tosin vallan positiivisten asioiden vuoksi. Olin herkässä tilassa, okei. Vielä ennen conipaikalta poistumista nappasin muutamat kuvat Jesmosta!


Jesmo: Major Motoko Kusanagi - Ghost in the Shell: Stand Alone Complex


Olen oikeasti ehkä vähän pahoillani siitä, että blogiani lukevat tuntevat minut kohta lähinnä siitä millainen itkupilli olen melkein joka merkinnässä. Mutta sitten taas muistan, että itkeminen ja ~tunteet~ ovat ehkä se minun suurin ydin ja että ilman niitä en olisi mitään. CRYING GIVES ME POWER eiku-

--

Sunnuntai oli mielestäni vähän surullisen tylsä päivä lukuun ottamatta Esityskilpalua. Olin toki pahoillani suuresta kisaajakadosta, mutta iloisesti yllättynyt muiden kisaajien esitysten tasosta. Ehdoton suosikkini oli toki ensimmäisen ryhmän hulvaton Pokémon-esitys (ja missasin päättäjäiset, mutta olin aika varma, että pojat sen voiton nappaisivat kumminkin). Ellenin takki päällä oli tavattoman kuuma ja tekemistä ei juuri tuntunut olevan. Olin jotenkin niin uuvuksista edellisestä päivästä, ettei photoshoottailukaan innostanut juuri. Eipä sillä, minulla oli kyllä Cosvisionistakin jo aika paljon kuvia. Päivän kohokohta taisi olla se, että minuun viitattiin (leikkimielisesti) Rva Williamsina sen sijaan, että käytettäisiin etunimeä tai nimimerkkiä. :D Minulle oli ilmoitettu aiemmin samalla viikolla, että Tampere Kupliin cosplay kilpailun pokaalit sai noutaa Kyuu Eturautilta kuvauspisteeltä, ja yllätyin miten hienot pystit meidän W.I.T.C.H.-porukka sai.


Se on niin suuri ja kaunis!

Seuraavana conina vuorossa olisi Hypecon Hyvinkäällä ja sitä seuraavana Animecon Kuopiossa. Seuraava pukuprojektini tosin sijoittuu Traconiin, ja vaikka sinne onkin vielä aikaa, on minun aloitettava hommat jo nyt. NCC kutsuu, jos aikataulu ja budjetti pitävät.

--

Summary in English: I had a pretty busy Desucon this year as I was one of the Hall Cosplay judges. Also I'm super proud and happy for Elina, who won the Finnish EuroCosplay Championship preliminaries this year and will be representing Finland next fall in London! Next up for me is Hypecon in less than a week, Animecon a month from now and it's also time for me to start my costume for Nordic Cosplay Championships this fall.

6 kommenttia:

  1. Voi Ina. Oot itkeskelyinesi ja ihkutuksinesi aika ihku. ♥

    VastaaPoista
  2. WHAT HAZ HAPPENED TO MY NOSE IT'S ACTUALLY LIKABLE?!?
    Se näyttää niin suoralta ;_;

    ps. teijän kuvia odotellessa! Ne on varmasti upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan poskipäällesi ja nenänvarrellesi lankeavaa valoa, joka kadottaa ääriviivoja, mutta se on kuules nätti nenä ilman tuollaisia efektejäkin. ♥

      Voi kyllä ne on. Drool.

      Poista
  3. Nyt on pakko kysyä, mistä sinä tuota paperclayta ostat? Olen täällä pyörinyt kaikkialla (eli jopa kolmessa askarteluliikkeessä) etsimässä tuota ainetta, mutta joko kerrotaan, etteivät he enää sitä saa tai eivät ole aineesta koskaan kuulleetkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hobby Pointista löytyy paperclayta mustassa muovikäärepaketissa 454 gramman painoisena. :>

      Poista