Boom!

Jotain päivitettävää voisi mahdollisesti taas puskea läpi, vaikka kirjoitukset ovat parhaillaan menossa ja olisi jopa hyvä avata se oppikirja ja vähän päntätä. Noh, vähän hermolomaa toiseen keinolla tai erillä hermoja raastavaan asiaan, eli cossaamiseen!

No, mitään varsinaisesti rasittavaa vaihetta cosplayn puolella ei ole havaittavissa tällä hetkellä. Projekti Naoto on ollut jonkin aikaa pienellä lounastauolla, eikä muuta ns. ajankohtaista (ainakaan toistaiseksi) ole. Ainahan olisi hyvä aloittaa cossit ajoissa etc., esim. ensi vuoden pukuja voisi jo alkaa hahmottelemaan mielessä. Tästä puheen ollen ensi vuoden cosseihin. Olen aiheesta jo aiemmin entryn kirjoittanut, mutta jos kirjoittaisin siitä paremmin.

Minulla on tapana listata kaikki mahdolliset, vähänkin kiinnostusta herättävän potentiaaliset pukuiluvaihtoehdot ylös kirjallisena, jotta voisin hyödyntää niitä tulevaisuudessa, mikäli tulisi tänka på ja hiljaista uusien pukujen kanssa. Näin tapahtui, kun joskus kesän lopussa / syksyn alussa aloin pohtia ensi vuoden cosplaysuunnitelmia. En ollut luvannut itseäni mihinkään ryhmään, eikä minua käsittääkseni oltu sellaisiin kovasti kysyttykään. Tähän mennessä olen ollut lähes joka ikinen kerta edes paricossissa mukana, ja nyt tuntui siis tavattoman omituiselta miettiä cossia täysin puhtaalta pöydältä. Voisin kerrankin oikeasti tarttua jo listattuihin hahmoihin ja tehdä omaan tahtiin muista riippumatta. Olen muutenkin sitä tyyppiä, että jos ryhmään lupaudutaan, siitä pidetään kiinni, ja stressaan muiden pukujen valmistumisen puolesta, teen muille lupaamani puvut ensin ja jätän oman asuni vasta viimeiseksi = valvon vielä viimeisenä yönä ennen tapahtumaa vääntämässä omaa cossiani. Ironia, mikä se on? On siis ihan mukavaa vaihtelua olla itse itsensä herra ja päättää milloin tekee ja minne, millä aikataululla ja haluaako tehdä puvun edes loppuun saakka. Kyllä aina haluan, mutta ymmärtänette pointin.

Syntyi ongelma: mikä hahmo valita!

Osa hahmoista - liki puolet, itseasiassa - on sellaisia, joista olen sopinut muodostavani ryhmän joskus ihmisten kanssa, joten näitä pukuja katselin ensi vuotta ajatellen sokeammin kuin niitä, joissa en olisi riippuvainen muiden panostuksesta. ...Äh, jos vain typerästi kerron kaikista - en ehkä nyt ihan kaikista, mutta (isosta) osasta - hahmoista, joita olen edes joskus harkinnut pukuilevani. Varoituksena siis: jos ei jaksa lukea tämän tavallisen, nyhvön ihmishenkilön listauksia typeristä ja vähemmän typeristä listauksista, kannattaa jättää lukematta.

Yuuki Cross, Vampire Knight

Aloitetaan vaikka eeppisistä suunnitelmista, joiden luulen toteutuvan esimerkiksi ei koskaan, syystä tai toisesta. Kun aloitin pukuilun, ensimmäinen cosplay-suunnitelmani oli Vampire Knightin päähenkilö Yuuki Cross. Ostin puvun valmiina, sillä en tiennyt cosplayaamisesta vielä yhtään mitään ja puvun sai ensimmäisestä kokemastani conista ostettua. Jälkikäteen olen alkanut (luojan kiitos, sallinette minun sanovan) hahmottaa, että itse tekeminen on huomattavasti palkitsevampaa niin oman kehittymisen puolesta kuin, no, skenenkin silmissä. Yuukiin minulla olisi myöhemmin ollut mahdollisuus tehdä paricossi erään henkilön kanssa, joka olisi itse cossannut Zero Kiryuuta. Jälkikäteen Yuuki ei enää juuri ollenkaan innosta, sillä ko. sarjan tahkottuani läpi huomasin sen olevan ei-niin-kiinnostava kuin alussa, ja petyin loppua kohden. Lisäksi kun minulla on jo käytännössä puku tehtynä, ei innostus sen "uudelleen tekemiseen" ole järin suuri, oli puku itseni tekemä tai ei.

Seuraavana mainittakoon vaikkapa Mitsuko Souma, oppilas nro 11 elokuvasta Battle Royale. Tämä on normaaliin cossaamistottumukseeni nähden melkoisen poikkeava hahmo, sillä kyseessä on live action versio. Innostuimme muutaman kaverin kanssa elokuvasta ja kehittelimme suuret suunnitelmat eeppiseen metsäseikkailuun (ja Megazone-otteluun!). Suunnitelmasta on kuitenkin kulunut jo vuosi, ja yksinään cossaaminen elokuvasta olisi itselleni tavattoman tylsää.

Cloud of Darkness, Final Fantasy Dissidia
Ajatella, että tämän hahmon olen jo suunnitellut tekemisen kannalta.

Muita enemmän tai vähemmän eeppisiä ryhmiä olisivat olleet mm. se ikuinen Final Fantasy, oli se sitten VII, Dissidia tai vaikka kaikki pelit sekaisin. Kokonaisuudessaan olen onnistunut kiinnostumaan aikojen saatossa edellä mainitun pelisarjan hahmoista Cloud Strifesta, Rufus Shinrasta (tähän olisi ollut jopa pyörätuoli ja se olisi ollut mahdollista modata), Genesiksestä, Rikkusta, Cloud of Darknessista (le SHOCK!!! Once again, hahmo ei ole itse itselleni keksitty, vaan muiden ehdottama), Franista ja Tiduksesta. Jotkin hahmot polttelevat yhä melkoisella kuumuudella, osa taas ei enää juuri ollenkaan. Osaa näistä hahmoista olisin cossannut ryhmässä, osaa en ollut/ole miettinyt sen kummemmin.

Entäpä sitten Silent Hill? Kyllä, itsekin olin suunnitellut työstäväni sen kuuluisan Bubblehead Nursen, ja alkuperäinen suunnitelma tälle hahmolle oli - uskokaa tai älkää - lukion penkkarit. Talvella. Kuorma-auton lavalla. Tuivertavassa pakkasessa. Tulin ehkä kuitenkin järkiini. Toinen SH-hahmo olisi mahdollisesti ollut neljännen osan Henry Townshend. En itse asiassa tiedä, miksi ko. hahmo on listassani, se kun ei oikeasti sytyttänyt minua itseäni kamalasti alun pitäenkään. Oli hieno suunnitelma cossata kolmen muun henkilön kanssa pelien päähahmoja, mutta se on tainnut unohtua tykkänään.

Kingdom Hearts on ollut kauan lähellä sydäntäni, mutta olen jumahtanut cossimaan vain Roxasin eri variaatioita ja olisin kovasti halunnut (ja oi, kun haluaisin oikeastaan vieläkin) vetää ylleni Oletten pirteät vaatteet. Tähänkin olisi kovin muikeaa saada muita Twilight Townin asukkaita ryhmään, mutta tänä päivänä kovin montaa ei taida enää kamalasti innostaa koohoilu? Minusta olisi hauskaa, aloitinhan cossaamisen KH:lla. Vaihtelua toisi mukavasti se, ettei cossisi aina niitä samoja organisaatiolaisia, tai iän ikuista Soraa + Rikua (+ Kairia).

Rui Yamase, Lux-Pain

Tästä voisin siirtyä oivasti söpöistä tytöistä söpöihin, isorintaisiin tyttöihin ja siitä edelleen vähäpukeisiin, seksuaalista virikettä nostattaviin naisiin. Lux-Pain on pelinä minusta tavattoman pitkäveteinen ja jouduin pelaamaan sen oikeastaan väkisin, sillä en pidä DS-pelien jättämisestä kesken, ne kun eivät tavallisesti kovin pitkiä loppujen lopuksi ole. Pelin grafiikka on kuitenkin omaa silmääni miellyttävä ja yksi sivuhahmoista, Rui Yamase kiehtoo minua visuaalisesti. Peli ei ole kovin tunnettu, eikä tästä olisi ryhmää, mutta puku on yksinkertainen, ja mietin, että voisi olla riemukasta vain huvikseen vääntää se ankeiden iltapäivien vietoksi ja kuvata joskus jossain kaupunkinäkymässä. Rintavien naisten kategoriassa Yoko Tengen Toppa Gurren Lagannista on toisaalta sitten taas hahmo, jonka uskon olevani kykenevä vetämään uskottavasti, mutta silti hahmon vähäpukeisuus mietityttää. Lisäksi sarja ei ole minulle millään asteella tuttu, mikä lisää hieman vastahakoisuuttani. Kun nyt mietin, en aina ota selkoa kriteereistäni hahmojen vähäpukeisuudesta, sillä onhan FF X-2 Rikkukin tavattoman pienissä hepenissä, ja em. cossaaminen taas ei tuottaisi mitään paljastavuusongelmia itselleni. En aina itsekään ymmärrä. Tähän nopeana lisänä yksi ihan ultimate-hienous projektina olisi ollut Digimonin Angewomon, ihan btw. Olisi hieno, kuuma nainen/enkeli/örri/whatnot. Jos kuitenkin ihan äärimmäisyyksiin halutaan mennä (sanaa sen kummemmin väistelemättä) pornoudessa, yksi erittäin hyvä vaihtoehto olisi Shin Megami Tensein - ehkä paremmin tunnettu Persona-sarjana - Angel, shadow. Uskokaa täi älkää, mietin joskus haluavani tehdä tuon. Syrjäytin sen kuitenkin hillittömän nopeasti.

Angel, Shin Megami Tensei
Bondage, anyone?

Tissibejbeistä miehekkäisiin miehiin. Bleachin Bankai!Ichigo on nyt jo muutaman vuoden ollut vakavassa harkinnassa, erityisesti nyt kun olen elänyt lyhyellä tukalla vuoden verran (parin millin siilistä kasvanut, tosin kesällä taas lyhyeksi leikattu), sillä haluaisin tehdä Ichigon omalla hiuskuontalollani. Nyt olisi vain syytä kasvattaa vähän, jos minulla on rahkeita tukan kasvattamiseen cosplayn vuoksi. Leikkaaminen sujuu helposti, voisin helposti vetäistä kaljun jos eeppinen hahmo sitä vaatisi, mutta kasvattaminen, sitä en osaa, maltti kun ei kuulu sanavarastooni. Lisää miehekkäitä miehiä, ja luultavasti nimenomaan näille tapauksille adoniksista sydämeni on kirkunut Hallelujahia: Altaïr ja Ezio Assassin's Creed -pelisarjasta. Pelien juoni, grafiikat, hahmodesign, hahmojen luonne (erityisesti Ezio, huumori ja aksentti pauhaa)... Sanonpahan vaan, ah. Ezion puku kuumottelisi niin paljon, sillä oi, ah, renessanssi, Italia ja kieli (Fottiti!), assassiinit, casanovamaisuus. Uh ja ah. Taidan orgioi- Ei kun siis mitä. Olin puhuttua pukua tekemässä tämän vuoden Ropeconiin, mutta taloudellinen tilanne veti aika tiukan stopin sille suunnitelmalle.

Altaïr - Assassin's Creed  ja  Ezio - Assassin's Creed II
Marry me, yes?

Kyle Hyde, Hotel Dusk: Room 215
Hiomatonta karismaa.

Toisesta laidasta oleva miehekäs tapaus olisi vasta hiljattain päähäni putkahtanut Hotel Dusk: Room 215 -pelin päähenkilö Kyle Hyde. Peli on ollut yksi suosikeistani siitä lähtien kun sen ostin, eli noin kolmisen vuotta taaksepäin. Rakastan erityisesti sen niin erilaista visuaalisuutta (mustavalkoisuus, elävä piirrosjälki, se nimittäin liikkuu vaikkei hahmo itse liikkuisi). En ollut ajatellut pelistä cossaamista, sillä se ei ollut kenellekään ystäväpiiristäni tuttu, ja hahmojen vaatetus on niin arkipäiväistä, että yksin cossaaminen olisi tavattoman tylsää. Nyt kun olen saanut tuputettua peliä ainakin yhdelle henkilölle, innostuin lisäämään Hyden cossattavien listalleni. Jälleen hahmo, jonka omalla tukallani tekisin. Nyt olisi mitä otollisin hetki, kun se kerta on pituudeltaan ja väriltään liki kaikin puolin passeli.

Mitsuru Kirijo, Persona 3

Ehkä viimeisimpänä voisin sitten mainita itselleni muodostuneen kirouksen; Persona -pelisarjan, josta en tunnu pääsevän eroon koskaan. Ei sillä että valittaisin, mutta alkaa uhkaavasti mennä siihen, että cossaan kaikki hahmot joku päivä. No, ehken sentään, mutta nyt kun olen jo pukenut päälleni Chidorin ja Aigisin kyborgi-version ja tarkastelen suunnittelemaani listaa, tilanne näyttää uhkaavalta. Huomaan, että Aigisista on tulossa itselleni Roxasin kaltainen invaasio, eli jumitun yhteen hahmoon ja sen moniin variaatioihin. Aigisista minulla on nimittäin kirjattuna ylös koulupuku-versio, se vaaleansininen mekko saarelta ja vielä lisäksi FES. Ajattelin jättää Persona 3 -hahmojen tahkoamisen tähän, vaikka esim. Mitsuru ja Minato/MC olisivat myös kiinnostaneet. Eräs oli sitäpaitsi jo tehnyt MC:n ja eräs toinen Mitsurun, niin ehkä oli hyvä vaan tyytyä siihen eniten omaan juttuun, eli Aigisiin. Tilanne sai kuitenkin uuden suunnan, kun elämääni astui kolmas eräs, joka oli miettinyt tekevänsä joskus Akihikon, elämäni miehen (taistelee Ezion kanssa kilpaa kivasti!), joten Mitsuru on nyt saanut yhtäkkiä aivan uutta painoarvoa suunnitelmissani.

Persona -aiheesta viimeisimpänä mainittakoon se work-in-progress, eli Naoto, joka on vaan, no, hieno ja itselleni passeliksi miellettävä, ja intoani ei yhtään lisää hiljaksiin kasautuva ryhmä, jossa olisi (oih) mahdollisesti Kanjikin mukana. Minä en ikinä koukutu ihaniin miehiin.

Hahmoja olisi lisääkin, mutta jätettäköön ne omaan arvoonsa.

Ihan näin sivuhuomautuksena itseäni huvittaa se seikka, että harvoin valitsen itselleni niitä oi-niin-ihania miehiä, vaan poimin itselleni sen henkilön, joka on kontaktissa tähän ihanaan herkkuun. Minä en koskaan suunnittele esim. photoshootteja, jossa voisin seistä/istua/maata(-siis mitä?) sen ihanan puoliskon kanssa. Persona 4:ää pelanneet tietävät mitä tarkoitan tässä tilanteessa Naoton ja Kanjin kohdalla. Sitäpaitsi olen melko lyhyt, tavallaan, ja itselleni sopii se ei-adonis.

Kuitenkin, ihan äärimmäisenä yhteenvetona, koko entryn pääpointtina, sanon nyt sen mitä tarkoituksenani oli alun pitäenkin sanoa. Ensi vuoden cosplay-suunnitelmat ovat selvinneet ainakin kahden, tai kolmen puvun osalta. Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, miten haluaisin tehdä FF XII:n Franin, ja tämä päätös on vielä toistaiseksi pitänyt. Puku olisi tulossa mitä luultavimmin Desuconiin, tai sen jälkeiseen seuraavaan coniin. Kesällä kuitenkin, muttei sinä kuumimpana aikana, toivottavasti. Toiseksi puvuksi olen uskaltanut nimittää FF X:n Tiduksen, jonka tässä entryssä mainitsin vain ohimennen. Olen hirveän kauan cossannut pelkkiä tyttöjä, ja se itseäni suoraan sanoen tympii. Olen ollut jo pitkään tietoinen kropastani ja sen naisellisuudesta ja olen ollut siksi äärimmäisen estynyt tekemään miespuolisien hahmojen vaatekertaimistoa. Lisäksi naamani on yhä vain kovin lapsenomainen, ja harvempi mies naamaani toimii. Aloitinpa kuitenkin FF X:n kun sen lainaksi sain, ja kohtasin viimein uroksen/koltiaisen/idiootin, joka sopisi minulle kropastani ja naamastani huolimatta. Lisäksi puku on monipuolinen ja vaatii aivotyöskentelyä.

Haastava ensi vuosi siis näillä näkymin tulossa, mitä omista kyvyistäni voin sanoa.

EDIT/ Olin ihan tyystin unohtanut lisätä mukaan vielä yhden hahmon.

Kitty-N, Bust A Groove
Internetistä ei yksinkertaisesti löytynyt ainuttakaan kuvaa, joten joudutte kärsimään yläasteaikaisesti piirroksestani.

Kuten kuvasta jo siis näkyy, puhe on PlayStationille - sille ensimmäiselle - tehdyn pelin, Bust A Grooven, Kitty Nakajimasta, eli Kitty-N:sta. Kun aloitin cossaamisen, pieni hetkellinen unelmani oli tehdä kyseisen hahmon puku, mutta pidin haastetta aivan liian vaikeana. Tänä päivänä en enää asiaa niin näe, vaan ajattelin, josko ehtisin/kykenisin asettamaan hahmon jomman kumman puvun ompelukoneen paininjalan alle. Ensisijaisesti olen kuitenkin kiinni Franissa ja Tiduksessa, mutta aion pitää tämän hahmon mielessä. /EDIT